Turkoosit servetit

Turkoosit servetit

Pöydällä on turkooseja servettejä.

Ei mitään erityistä. Tavallisia paperiservettejä. Kauniita. Sellaisia, jotka ovat paikallaan ennen ateriaa ja roskakorissa palvelemisensa jälkeen.

Silti jäin katsomaan niitä.

Ehkä huomioni kiinnitti ensin niiden väri.

Turkoosi. Sinisen ja vihreän kohtaaminen.

Sininen yhdistetään rauhaan, luottamukseen ja syvyyteen. Vihreä taas kasvuun, elämään ja uudistumiseen.

Yhdessä ne muodostavat sävyn, joka muistuttaa kirkasta vettä, meren pintaa tai trooppista laguunia.

Turkoosi kutsuu pysähtymään.

Sitä on vaikea olla näkemättä. Se on kuitenkin aivan hiljaa. Ja ehkä juuri siinä on jotain olennaista myös ihmisyydestä.

Me kaikki haluamme tulla nähdyiksi.

Ei tuijotetuiksi. Ei arvioiduiksi. Vaan nähdyiksi.

Sellaisina kuin olemme. Pintaa syvemmältä. Että merkitsemme jollekin enemmän. Että olemassaolollamme on oikeasti merkitystä.

Kuinka hän olikaan kulkenut elämänsä läpi kuin huomaamattomaksi jäänyt servetti juhlapöydässä.

Lähellä muita ihmisiä, mutta silti näkymättömänä. Kuullen ääniä, mutta jääden itse kuulematta.Kuin odottaen ja peläten roskakoriin pian siirtämistä.

Servetti on erikoinen esine. Sen tarkoitus ei ole korostaa itseään. Se on olemassa jotakin muuta varten.

Se palvelee.

Se auttaa.

Se tekee tilaa puhtaudelle, mukavuudelle ja yhteiselle aterialle iloa.

Useimmat eivät edes kiinnitä siihen sen kummemmin huomiota, ennen kuin sitä tarvitaan.

Ehkä tässä onkin tärkeä vertauskuva tähän päivään.

Merkityksellisimmät ihmiset ovat usein niitä, jotka palvelevat muita ilman suurta huomiota.

He kuuntelevat. He auttavat. He rohkaisevat.

He kantavat toisten taakkoja. He pyyhkivät pois kyyneliä.

Kuten servetti, heidän kauneutensa ja arvonsa on olla käytettävissä, kun tarvitaan.

Turkoosit servetit muistuttivat – on kaksi tärkeää kutsua.

Ensimmäinen on kutsu tulla nähdyksi.

Toinen kutsu on ehkä vielä tärkeämpi. Kutsu nähdä muita.

Kenet voisit tänään huomata?

Kun seuraavan kerran näet turkoosin servetin, et ehkä ajattele enää vain kattauksia.

Ajattelet vettä, joka virtaa. Kasvua, joka jatkuu. Rauhaa, jota moni etsii.

Ja ihmisiä, jotka kaipaavat tulla nähdyiksi.

Sillä usein juuri silloin, kun autamme muita tulemaan nähdyiksi, huomaamme itsekin olevamme nähtyjä.

,


Pihlajakeinu

Herättikö postaukseni ajatuksia? Kommentoi, niin jutellaan lisää.