Mercado de Escravosia on Lagosissa, Etelä-Portugalissa, oleva hyvin merkittävä ja samalla pysäyttävä historiallinen paikka.
Mercado de Escravos oli paikka, johon saapui vuonna 1444 ensimmäisiä Länsi-Afrikasta tuotettuja orjia. Sitä pidetään yleisesti ensimmäisenä modernin ajan afrikkalaisten orjien kauppapaikkana Euroopassa.
Nykyään rakennuksessa toimii museo, joka kertoo Portugalin osuudesta orjakauppaan, orjuutettujen ihmisten elämästä sekä Atlantin orjakaupan historiasta.
Vierailu on voimakas kokemus, sillä se tuo näkyväksi historian vaikean puolen. Samassa kaupungissa, jossa ihailemme upeita paikkoja ja löytöretkien historiaa, kohtaa sen tosiasian, että tämä vauraus ja merenkulun menestys olivat sidoksissa vapauden riistoon.
Tämä on osa Euroopan historiaa. Meidän historiaamme.
Poistuessasi rakennuksesta jäät miettimään, kuinka orjuus ei ole pelkästään historian ilmiö.
Euroopassa moni ei elä ulkoisen pakon alaisena samalla tavalla kuin menneiden vuosisatojen ihmiset. Silti on sitäkin. Mutta enemmän on itselle ja toisille rakennettuja näkymättömiä kahleita.
Tavoiteltu menestystä, turvallisuutta, onnellisuutta, arvostusta tai hyväksyntää. Asioita, joista joskus haaveili. On rakennettu uraa, huolehdittu läheisistä, hankittu koti ja luotu elämää, joka näyttää ulospäin menestyksekkäältä.
Mutta se onkin orjuuttanut. Se on alkanut palvella juuri sitä elämää, jonka piti palvella meitä.
Tunnistat työn, joka alun perin toi merkitystä, mutta alkoikin kuluttaa voimia. Vastuut lisääntyivät. Kalenteri täyttyi. Omat tarpeet siirtyivät sivuun. Kehon ja sydämen viestit ohitettiin.
Orjuudelle on nykyään sana vieraantuminen.
Orjuudessa ei kysytä, mitä tunnet tai tarvitset. Orjuudessa kysytään vain, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Moni elää valheessa. Todellinen vapaus ei olekaan sitä, että voi tehdä mitä tahansa. Todellinen vapaus on kykyä pysyä yhteydessä sydämeensä myös silloin, kun elämä ympärillä muuttuu vaativaksi.
Portugalin auringossa vanhojen kiviseinien ajatus tuntuu erityisen kirkkaalta.
Portugalin kukoistus saatiin orjien työllä.
Ja kuinka moni onkaan tänä päivänä myynyt itsensä orjaksi sille mielikuvalle, millaista elämän pitäisi olla.
Oletko sanonut yhden kyllä-sanan. Yhden aina kerrallaan. Yksi ylitetty väsymys, yksi sivuutettu tunne, yksi venytetty raja lisää. Aluksi se näytti sitoutumiselta, todellakin vastuullisuudelta ja tai kunnianhimolta.
Ajan myötä vaivihkaa tapahtui kuitenkin muutos. Vieraantuminen.
Elämä, jonka piti olla omaa, alkoi ohjata sinua enemmän kuin sinä sitä.
Eikä kyse ollut siitä, että menestys olisi väärin tai ettei tavoitteita saisi olla. Kyse oli kysymyksestä: kuka lopulta palvelee ja ketä.
Hyviä aikomuksia oli kietoutunut pelon alle. Halu pärjätä oli lopulta tarve tulla hyväksytyksi. Halu olla riittävä paljastui ulkoisten paineiden sisäistämiseksi.
Ja usein juuri siksi niistä on niin vaikea irrottautua – koska ne ovat alun perin rakentuneet selviytymisen ja rakkauden ympärille.
Silti keho ja sydän jatkaa puhumistaan.
Elätkö elämää, joka tuntuu omalta – vai sellaista, joka on hiljalleen alkanut orjuuttamaan sinua?
Elätkö sydämesi kutsua todeksi – sitä, minkä kartta tuntuu sopivalta iloineen ja kysymyksineen!
Sydämen kutsu ei ole dramaattinen. Se on hyvin hiljainen.
Mikä elämässäsi palvelee vapautta ja mikä pitää sinua kiinni?
Suurimmat kahleet eivät ole näkyviä. Ne ovat uskomuksia, velvollisuuksia ja tottumuksia. Odotuksia, jotka on puhuttu yllesi.
Vapaus alkaa siitä, että palaa siihen, mikä on aina ollut totta.
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
