Benagilin luola on yksi Portugalin tunnetuimmista luonnonihmeistä. Nyt olemme siellä.
Eteläisessä Algarvessa, lähellä Benagilin kylää. Täällä on paljon luolia, jotka ovat syntyneet tuhansien vuosien aikana meren aaltojen ja tuulen kuluttaessa kalkkikivikallioita.
Tämä on elämys.
Liput veneretkelle kannattaa käydä hankkimassa Portimaon kylästä. Voit valita katamaraanin tai kumiveneen. Jälkimmäisellä pääset luolien sisälle – ja koet toki jännitystä korkeilla aalloilla. Hinta on noin 30 euroa henkilöltä parin tunnin retkelle.
Toki SUP-laudallakin voi lähteä seikkailemaan, jos hallitsee merten aallokot.
Kun auringonvalo osuu luolien sisään, se luo erikoisen tunnelman – hiljainen, luonnon muovaama tila, jossa valo ja pimeys kohtaavat.
Eri luolille on annettu nimiä, mm. Kingkong ja Trump, niiden siluetin mukaan. Käymme niissä kaikissa.
Yhden luolan nimi on Blue eyes.
Luolan katossa on kaksi suurta pyöreää aukkoa, josta auringonvalo lankeaa sisään kuin spotlight. Sisällä on pieni hiekkaranta. Vesi on kirkkaan turkoosia, mikä tekee paikasta epätodellisen näköisen.
Nämä “silmät” eivät katso, kuten ihminen katsoo.
Luolan korkeuksiin katsellessa ihastelen ja mietin. Ehkä meissä jokaisessa on oma Benagil. Sisäinen luola, jonka yllä avautuvat sinisen taivaan silmät.
Tuo hiljainen tila, jota ulkomaailma ei aina näe. Jota emme aina itsekään tunnista.
Paikka, johon valo voi tulla vain tietystä suunnasta – ylhäältä.
Ja mietin, ehkä meissä jokaisessa joskus elämä avaa kattoon reiän.
Silloin sisään pääsee valo, joka ei ole meidän omaamme, mutta joka muuttaa kaiken. Aivan kuin siinä ihmeellisessä vanhassa kertomuksessa. (Markuksen evankeliumi 2:1–12)
“Blue eyes” on kuin tapa nähdä.
Se on muistutus siitä, että syvimmissäkin paikoissa on valoa. Niissä luolissa, mihin kukaan, emme itsekään, ole vielä löytäneet reittiä.
Ja, että erikoisin kauneus on siellä, missä valo kohtaa juuri syvyyden.
Benagilin luola ei ole vain ihme, ei vain luonnonmuodostelma.
Se on silmä, joka katsoo merta sisältäpäin.
Se muistuttaa, kuinka meilläkin on sisäinen katse, joka voi nähdä syvemmälle.
Nuo silmät ovat sydämen silmät – kyky nähdä ihminen, toinen ja itsensä, totuudenmukaisesti, ilman inhimillistä seinämää. Ilman kuorta. Ilman rooleja. Ilman sitä suojaa, jonka taakse usein piiloudumme.
Se on katse, joka ei pysähdy siihen, miltä jokin näyttää, vaan uskaltaa nähdä siihen, mikä on totta. Sekä kauniin että säröjen läpi.
Ja juuri sellaisessa katseessa alkaa syntyä ymmärrys – ja hiljainen hyväksyntä.
Ulkoinen katse pysähtyy helposti siihen, mikä se näkee, ja tekee tulkinnat sen mukaan. Sisäinen katse ulottuu siihen, mikä on totta. Siihen, mikä säröilee ja loistaa sisällä.
Ja juuri siellä, näkymättömässä, alkaa uudistuminen.
Emme enää rajoita katsettamme virheisiin, epäonnistumisin, keskeneräisyyteen, vaikeuksiin.
Näemme, mikä hänestä on tulossa niiden kautta.
Koskemattomassa sisäisyydessä Jumala koskettaa ihmistä syvimmillään. Ja tuo valo on kirkkaan lempeä.
Taivaan sininen katse. Mekin voimme omistaa sen.
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
