Kiirehtiikö puu kasvaessaan, mietin. Sen vieressä seisoo paljon kaltaisiaan. Miettiikö se, ovatko vuosirenkaat tarpeeksi tasaisia?
Eikö se tee vain sen, minkä elämä pyytää? Vastaanottaa valon, veden ja ajan – ja kasvaa siitä, mitä saa.
Polttopuita Suomen maisemissa sahatessa ja ladotessa puuvajaan näkee monenlaisia vuosirenkaita. Itsessä ja toisissa.
Puun vuosirenkaat kertovat tarinaa sopeutumisesta. Ja sopeutuminen mielen hiljaista viisautta.
Eikö kaikki luotu ole rakentunut selviytymään muutoksesta? Vaikka kaipaamme ennakoitavuutta ja pysyvyyttä, todellisuus muovaa meitä jatkuvasti uudelleen.
Sopeutuminen ei ole merkki heikkoudesta. Se on taito, joka suojaa meitä. Ja usein myös avaa uudenlaista kasvua.
Sopeutuminen on kuin kykyä säilyttää sisäinen tasapaino muuttuvissa olosuhteissa.
Ei puu vaadi sitä, että se pitää muutoksesta tai hyväksyisi kaiken sellaisenaan. Riittää, että se löytää keinon elää tilanteen kanssa.
Vuosirengas kertoo joustavuudesta. Toinen rengas kapeampi, toinen paksumpi. Ehkä huomaamatta se muuttui ja sopeutui.
Yksi vuosirengas lisää ja erotat, mikä on olennaista ja mikä muotoutuvaa.
Puun identiteetti ei ole jäykkä rakenne, vaan elävä kokonaisuus, joka vahvistuu jokaisesta onnistuneesta sopeutumisesta.Eikö meidänkin?
Miten tärkeä osa vuosirengasta onkaan merkityksen rakentaminen. Löytäessä kokemukselle jonkinlaisen merkityksen – ei välttämättä positiivista, mutta ymmärrettävän – sisin rauhoittuu.
Merkitys antaa tapahtumille paikan. Se muuttaa sen hetken tarinaksi ja jatkumoksi. Yksi rengas lisää. Turvallisesti. Levossa. Osana ihmettä.
Miten suurta tarinaa puukasa puhuukaan. Kun sallimme itsellemme ja toisillemme keskeneräisyyden, epävarmuuden ja hitauden, sisin uskaltaa joustaa ja luottaa. Sopeutua ja iloita.
Elämällä on todellakin syvä ja viisas kyky löytää tasapaino erilaisissa olosuhteissa. Ja jokainen kerta, kun sopeudumme – emme vain selviydy – me laajennamme käsitystämme elämästä.
Sopeutuminen on mielen tapa sanoa: -Voimme jatkaa tästä.
Hyvinä vuosina rengas on leveä, vaikeampina kapea. Ihmismieli toimii samalla tavalla.
Me emme kasva eniten silloin, kun kaikki on helppoa, vaan silloin kun säilytämme yhteyden haasteiden keskellä.
Moderni psykologia puhuu resilienssistä – kyvystä palautua ja rakentua uudelleen. Mutta puu näyttää meille, että resilienssi on enemmän. Se on iloa.
Jokainen selviydytty talvi mahdollistaa uuden kevään. Jokainen eletty vuosi lisää runkoon uuden kerroksen vakautta, joka kannattelee tulevaa kasvun ihmettä.
Tiivistä puuta tarvitaan kantaviin rakenteisiin, soittimiin, rajuja ulkoilman olosuhteita vaativiin.
Huokoinen puu muistuttaa herkkyydestä ja joustavuudesta. Se valitaan osaksi hengittävää pintaa. Sillä on kykyä vastaanottaa uusia kokemuksia, keveyttä.
Ei kumpikaan ole toistaan parempi.
Sisimpämme rakentuu kerroksittain. Olemme summaa – ja enemmän.
Ei puu häpeä, ei piilottele, ei poista eikä halveksu menneitä kerroksia, vaan on osana eheää kokonaisuutta.
Kuin puu, se sanoo:- Olen seisonut tässä ennenkin ja voin seistä taas.
Jokainen oivallus, nauru, yhteys toiseen ihmiseen on pieni, mutta merkittävä lisä renkaaseen.
On vapauttavaa ymmärtää, ettei kasvun tarvitse näyttää miltään tietyltä tai edes samalta.
Kukaan muu ei kasva täsmälleen samoissa olosuhteissa, samalla rytmillä, samoista kokemuksista. Ja silti jokainen meistä kasvaa kohti valoa omalla tavallaan.
Tutkiessa vuosirenkaita löytää ilon.
Kun seuraavan kerran tunnet olevasi paikallasi, muistathan: juuri silloin uusi vuosirengas muodostuu. Ja se on syvästi elämänmyönteinen asia. Muista silloin myös itsemyötätunto, mutta erityisesti muista ettei paikallaan oleminen ole pysähtymistä.
Kun ulkoinen liike vähenee, vahvistuu sisäinen työ.
Sillä vuosirenkaan kapeimmat kohdat ovat yleensä tiheämpiä ja kovempia kuin leveät. Ne syntyvät hitaamman kasvun aikana. Kylminä, kuivina ja varjoisina vuosina puu kasvaa hitaasti ja se muodostaa enemmän tiivistä solukkoa. Tämä tekee puusta lujempaa ja kestävämpää.
Elämä virtaa sinussa – ja vuosirengas kasvaa, aivan kuten pitääkin.🌿
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
