Täällä Espanjassa tämä viikko on ollut hyvin täynnä monenlaista tarinaa, kuvaelmaa, näytelmää, kulkuetta, musiikkia ja vaikuttavia esitelmiä. On Espanjan Semana Santa – viikko. Velkakirjojen maksun viikko. Kansan odotettu lomaviikko. Suurten juhlien viikko. Ilon ja vapauden viikko. Olemme ehkä oppineet, että pääsiäisviikko on hiljaisuuden viikko. Espanjassa se on äänten, elämän ja ilon viikko.

Kuulin tämän kertomuksen.

Oli tunnettu mies, joka saapui kaupunkiin. Kaikki tervehtivät häntä ja tunsivat iloa nähdessään hänet. Osa halasi, osa taputti olalle. Osa halusi samaan valokuvaan hänen kanssaan. Hänelle esiteltiin kaupungin hienoimpia paikkoja ja tarjottiin huomiota. Hänestä pidettiin, sillä hän oli rikas. Eikä vain siksi, vaan rikkauksien lisäksi hän halusi auttaa ihmisiä. Tämä mies oli luvannut maksaa kaupunkilaisten velat.

Kaupungissa kului miehellä pari päivää. Ihmiset kävivät pankissa tarkistamassa tilejänsä. Velkaa ei ollut lyhennetty yhtään. Pankkivirkailijat saivat selitellä samoja lauseitaan kyselijöille. Eivät he tienneet, miten mies aikoisi maksaa kaupunkilaisten kaikki velat pois, mutta niin oli luvattu kirjallisesti.

Tunnelma alkoi kiristyä, sillä näytti siltä, ettei toivottua muutosta tapahtuisikaan. Kaupunkilaiset kokivat tulleensa petetyiksi. He olivat ehtineet turhaan iloita miehen jaloista puheista ja hyväntahtoisista lupauksista.

Nyt heitä hävetti ja ainoa asia, miten he selviäisivät tuosta turhautumisestaan oli vihamielisyys. Kaupunkilaisten tunteet muuttuivat ärsytykseksi ja lopulta kostonhaluksi. Aikansa keskusteltuaan kaupunkilaisten kesken, pettymys ryöpsähti yli äyräiden ja mies otettiin kiinni. He syyttivät, sylkivät ja haukkuivat miestä.

Lopulta he ajoivat hänet kaupungista ulos ja tappoivat miehen. – Juuri silloin heidän velkansa maksettiin.

Tämä oli tuttu pääsiäiskertomus. Palmusunnuntaina kansa hurrasi, kiitti, juhli ja ylisti iloiten ja riemuiten miehen saapumista. Hän vapauttaisi heidät. Mutta pian sen jälkeen pilkkaaminen, syyttäminen ja lopulta hyytävä tuomio kohtasikin tätä miestä.

Kaikki velka ei ole rahavelkaa. On kiitollisuuden velkaa, rakkaudenvelkaa, on velkaa siitä kun jätimme velvollisuutemme tekemättä ja velkaa siitä, että toimimme itsekkäästi ja epäoikeudenmukaisesti. Elämässä kertynyt monenlaisia velkakirjoja.

Kaiken tämän vihamielisyyden läpi kuljettuaan hän kuitenkin maksoi nämä velat – ei pankkivelkakirjoja korkoineen vaan sen velan, mikä syyttä ihmisen omatuntoa. Pahojen tekojen aiheuttaman velan. Tässä isossa velkakehyksessä me kaikki olemme pahasti miinuksen puolella.

Hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. (Raamattu, Kolossalaiskirje 2:14)

Tämä pääsiäisen sanoma kaikuu espanjalaisissa radioissa, televisioissa, paseoilla, ferioilla, kaikkialla. On Espanjan Semana Santa – viikko. Kansan odotettu lomaviikko. Pääsiäisviikko. Suurten juhlien viikko. Velkakirjojen maksun viikko. Ilon ja vapauden viikko.

---