Ruotsin pääkaupunki Tukholma tunnetaan kanaaleistaan, saaristaan ja kauniista arkkitehtuuristaan, mutta harvempi meistä muistaa, että kaupungin alueella kasvaa yksi Ruotsin merkittävimmistä tammimetsistä – ja sen myötä tärkeä luonnonilmiö ja kulttuuria: Tukholman tammenterhot.
Ajellessamme kaupungissa kohden puskaparkkipaikkaamme, näimme hienon vaskisen tammenterho-monumentin. Yritin hankkia netistä tietoa, kuka sen on suunnitellut, mutten löytänyt.
Tammenterho jäi mieleeni laivamatkan ajaksi ja kirjoitin laivan kannella siitä tämän postauksen.
Tammella on aina ollut paikkansa ihmisten elämässä.
Antiikin aikaan roomalaiset uskoivat, että tammenterho tuo onnea ja hedelmällisyyttä.
Skandinaavinen mietteissä tammenterho toi suojaa ja rohkeutta, ja sitä saatettiin kantaa amulettina.
Amerikkalainen kansanperinne puolestaan piti niitä onnen symboleina ovenpielissä ja kodeissa.
Viktoriaanisella ajalla erityisesti tammenterho oli voiman symboli. Ajatteltiin, että pieni tammenterho sisältää koko maailmankaikkeuden voiman – “pienestä alkaa suuri”.
Tukholman tammivyöhykkeet, kuten Djurgården, Kungliga Nationalstadsparken ja Hellasgården, ovat paikkoja, joissa voi nähdä maahan pudonneita kiiltäviä tammenterhoja – ja seurata, kuinka eläimet keräävät niitä talvivarastoiksi.
Tammenterho on tammen siemen, ja vaikka se vaikuttaa pieneltä ja arkiselta, sillä on valtava merkitys ekosysteemissä.
Tammenterhot eivät ainoastaan palvele eläimistöä – ne myös symboloivat maailmamme ihmeellistä monimuotoisuutta. Tai oikeastaan arkemme ihmeellistä monimuotoisuutta.
Kun tammenterho saa mahdollisuuden itää rauhassa, syntyy uusi tammen taimi – ja sen mukana uusi koti lukemattomille pieneliöille.
Tammenterhon itäminen uudeksi tammeksi on kuitenkin melko hidas ja pitkä prosessi. Se tarvitsee myös kylmän aikajakson itääkseen. Tammen kasvu kaikkinensa on hyvin hidasta.
Puu alkaa tuottaa tammenterhojaan vasta noin 40–60 vuoden iässä, joskus jopa myöhemmin. Täyteen mittaansa tammi voi kasvaa vasta useiden satojen vuosien aikana, ja se voi elää yli 500-vuotiaaksi.
Miksi ihmeessä? Miksi vasta elämänsä illassa voi nähdä, että elämässä onkin kyse yhteydestä, eikä jonkin tuottamisesta.
Tammenterho puhuu.
Aika läheisten kanssa on tärkeintä.
Hetkestä nauttiminen on elämisen taitoa.
Kiitollisuus pienistä asioista tässä on juhlan aikaa.
Terveys on lahja.
Tammenterho osoittaa, ettei elämässä tarvitse todistaa kenellekään yhtään mitään.
Eikä aikataulujen tule määritellä elämää.
On ymmärrettävä se, mikä tuo iloa ilman suorittamista. Tässä päivässä itsessään.
Tahdon palata vielä kaemmaksi. Miksi tammi on niin puhutteleva?
Aikanaan elämän muutoksissa kansa hautasi palvomansa esineet ja jumalkuvansa tammen alle. Ja ihmisen löytäessä henkilökohtaisen yhteyden Luojaansa, häntä alettiin kutsua oikeudenmukaisuuden ja oikeamielisyyden tammeksi.
Tammi todellakin edustaa vahvuutta, elämän suosiota, lupauksia, etuoikeutta, lahjaa.
Luojan istustus. Se tammi on. Elämäsi.
Otat käteesi tuon pienen tammenterhon. Aivan kuten nyt tuo sisälläsi oleva pieni ajatus, unelma, lupaus. Se voi kasvaa kärsivällisyydessä, kylmyyden olosuhteissa, mutta toivossa, suureksi.
Vaan ei sillä ole väliä, kuinka suureksi se kasvaa ja milloin. Pääasia, että se on nyt luja ja oikeamielinen.
Silloin kun ei ole kiire kasvaa, ihminen huomaa, että kaikki mitä hän tavoittelee, on jo läsnä. Sen on tammenterho kätkenyt sisäänsä jo aivan alusta saakka.
Vaskinen tammenterho Tukholman puistossa piirtyy uudelleen mieleen. Voi, kunpa emme olisi kuin vaski. Kiiltävä, kova ja kylmä terho ilman merkitystä. Ulkoista loistoa ja suuruutta ilman sydämen rakkautta.
Jos matkustat Tukholmaan, käy Djurgårdenin puistometsissä ja kävele Långholmenin rantapolkuja pitkin – saatat löytää maasta kiiltäviä tammenterhoja.
Lue toinenkin postaus tammen tarinaa : https://pihlajakeinu.com/mamren-tammistossa/
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
