Ihanaa istahtaa taas kirjoittelemaan ajatuksia. Kiitos sinulle, kun tulit piipahtamaan Pihlajakeinussa. Täällä raapustelen Espanjan maisemista ja tunnelmista. Jaan moottoripyöräretkillä syntyneitä mietteitä ja tunnelmia. Olemme muuttolintujen kanssa tulleet tänne etelään näin talveksi.

Niin kuin tiedämme, jokaisella espanjalaisella kylällä on oma suojelupyhimyksensä. Sillä on omat palvontapaikat, juhlapäivät, juhlaviikot ja messunsa.

Nyt on Mijas pueblon fiestan aika. Kylän neitsyt, suojeluspyhimys Virgen de la Peñan juhlan aika.

Ihmiset ovat pukeutuneet kauniisti ja juhlavasti, naiset ja lapset flamencomekkoihin kukkakoristeineen ja miehet tyylilleen uskollisena hattuihin ja punaisiin vöihin. On joukossa toki modernisoitujakin ja trendikkäitä muunnoksia pallokuvioineen ja hersyvine helmoineen.

Kylän nuorista on valittu kyläkuningatar ja kuningas – missi- ja misterkisan tyyliin – joiden tehtävänä on avata fiestaviikko.

Ohjelmassa on laajaa kulttuuri-, urheilu-, musiikki- ja juhla-aktiviteettia. Viikko alkaa suurella jättiläishahmojen paraatilla, joka kulkee Mijasin pääkatujen läpi, musiikkibändien ja tanssijoiden elävöitäessä matkaa pienien morsiusneitojen kera. Flamenco-tunnelma on läsnä.

Illalla kahden tunnin ajaksi kylä yhtäkkiä hiljenee – aloittaen juhlamenot taas kovine äänineen myöhemmin. Tämä ele on kaunis. Se tapahtuu autististen ihmisten tukemiseksi ja huomioimiseksi. Autisminkirjon tutkimustiedon levittäminen sekä heidän elämänlaadun ja oikeuksien turvaaminen on Espanjassa tällä hetkellä pinnalla. Niin – hyvä, että nyt on tullut aika tälle eikä heitä enää piilotella!

Lapsille on huvipuistolaitteita, markkinaherkkuja, tekemistä ja hauskuutta. Pienet putiikit, korukojut ja tapaskahvilat on pystytetty kyläraiteille. Kastanjanpaahtajat kärryineen huumaavat makealla tuoksulla ohikulkijan. Kaikki kyläläiset ovat liikkeellä. Kaikkea ohjelmaa voi seurata myös paikalliselta tv-kanavalta livenä.

Kyläläiset istuvat iltaa ja nauttivat aurinkokylpyä yhdessä elävän musiikin ja raikkaiden juomien kera. Tätä juhlimista on mukava katsella, kun osaavat juhlia riemuiten yömyöhään koko perheenä ystävien kanssa, eivätkä ole humalassa.

Juhlat päättyvät kylän yhteisiin suuriin lastenjuhliin ja suureen ilotulitukseen keskiyön aikaan.

Fiesta on juhlalliset pidot. Feria taasen on fiestojen fiesta, eli suuri kaupunkijuhla.

Ferioiden pääosassa on elämänilo, äänekäs hauskanpito, kansantanssit, flamenco, suurella volyymilla pauhaava musiikki, hevoset, värikkäät ja näyttävät asut, esteettisyys ja viimeistellyt yksityiskohdat sekä runsaat koristeet. Ferioilla on myös aina uskonnollinen puoli katolisine messuineen.

Tämäkin on asia, miksi rakastan tätä maata. Ilo, kauneus, rentous, juhlat ja yhteys. Joku sanoisi, että liikaa ääntä, väriä, makuja, tuoksuja, tunteita, kuumuutta. – Minä rakastan. Elämänmakuista!

On ilta kello 23 ja ilma on pehmeää +33c. Pieni tuulenvire tekee olosta miellyttävää ja tunnelmallinen musiikki pauhaa kutoen ilmapiiristä kevyttä, ja samalla romanttista.

Osa lapsista ja nuorista tanssii keskenään, osa vanhemmistakin. Kenelläkään ei ole kiire kotiin, vaikka huomenna on koulu- ja työpäivä. Onhan huomenna siesta, että voi sitten levätä!

Täällä lisää mietteitä juhlista:

https://pihlajakeinu.com/hevosen-paiva/

https://pihlajakeinu.com/flamenko/

ja aikaisempi ihanan Mijasin postaus:

https://pihlajakeinu.com/hola-mijas/

---