Vesi on elämän perusta. Siellä missä on vettä, on elämää, kasvua ja tulevaisuutta. Siellä missä sitä ei ole – tai missä siitä kiistellään – syntyy jännitteitä. Veden äärellä on riidelty kautta historian.
Espanjassa on vuosikymmeniä ollut veden kanssa säännöstelyä, sillä sadetta on ani harvoin. Rahakkaiden pihoissa vesilähteet ja uima-altaat. Osalla suihkuvuorot arkea.
Nyt viimeiset vuodet on sadetta ollut historian kirjoihin merkityksi. Vesi on täällä myös poliittinen asia.
Vanha kertomus kertoo paimentolaisista, jotka kiistelivät vedestä. Heimolla oli palvelijansa ja he kaivoivat kaivoja, mutta paikalliset paimenet riitelivät niistä. Kaivoille annettiin jopa nimet Esek “riita” ja Sitna “vihamielisyys”. Vasta kolmannen kaivon kohdalla riita lakkasi, ja se sai nimekseen Rehobot, “avara paikka”.
Autiomaassa kaivo ei ole mukavuus. Se oli selviytymisen ehto.
Vesi merkitsee karjan elämää, perheen tulevaisuutta ja koko yhteisön jatkuvuutta.
Siksi tämä riita oli niin kipeä. Juuri siksi. Sillä se koski sinun perustarvettasi.
Emme useinkaan ole vastakkain kaivoista, mutta riidan ydin on sama.
Taistelemme tarpeistamme. Tiilasta. Omista oikeuksista. Eduista. Arvostuksesta. Arvostamme. Unelmistamme. Elämästämme.
Siellä missä koemme niukkuutta, syntyy kilpailua. Ja siellä missä puuttuu ymmärrys, syntyy puolustautumista.
Nykypäivän kaivoja on paljon. Viisas ei jää taistelemaan kaivosta, vaan siirtyy eteenpäin. Paikka löytyy kyllä. Tilaa ja vettä on kaikille, kun uskallamme luottaa omat tarpeemme ja toiveemme hetkeksi pois.
Avaran paikan ajatus puhuttelee.
Se ei tarkoita luovuttamista, vaan luottamusta siihen, että elämä ei ole nollasummapeliä. Että resursseja, mahdollisuuksia ja tilaa on paljon enemmän kuin ensisilmäyksellä näyttää.
Kaivolla vesi paljastaa ihmisen. Niukkuus paljastaa sydämen. Ristiriita paljastaa motiivin.
Autiomaassa riideltiin vedestä, koska ilman sitä ei voinut elää. Nykypäivänä asiat, jotka eivät ole elämän ja kuoleman kysymyksiä – mutta tuntuvat siltä. Tärkein kysymys onkin: -Miksi se on minulle niin tärkeää?
Tämä paljastaa motiivin, vaikuttimet ja arvot.
Todellinen runsaus alkaa siitä, kun lakkaamme taistelemasta lähteestä ja alamme etsiä avarampaa maata.
Vanha kertomus jatkuu.
Heimot olivat erämaassa ja kärsivät veden puutteesta. Kansa alkoi riidellä nyt johtajiansa vastaan. Syyttäen he sanoivat, että nämä olivat tuoneet heidät kuolemaan autiomaahan.
Näemme tässä itsemme, jos olemme rehellisiä.
On tavattoman inhimillistä nähdä ongelmia ja vaikeuksia. On helpompaa nähdä syitä ja selityksiä. Olimmehan luottaneet elämämme jonkun käsiin. Joku oli antanut meille sanansa.
Meriban vedet olivat riidan paikka kallionrinteellä. Lähteistä ei ollut tietoakaan. Kaivoista puhumattakaan. Tarvittiin ihmettä. Tarvittiin kipeästi ihmettä. Vettä.
Mooses johtajana sai tilanteeseen Jumalalta ohjeen puhua kalliolle, jotta siitä tulisi vettä. Mooses oli turhautunut ja uupunut kansaan ja hän löi kalliota. Vieläpä kahdesti.
Ihme tapahtui. Vesi alkoi raikkaana vuotaa kallion seinämästä. Vettä todellakin tuli. Ratkaisu saatiin.
Mutta teolla oli seuraus. Tapa, jolla hän toimi ei ollut hyvä.
Meriban vesi luottamuksen horjumista. Meriban vesi vastuun väärää käyttöä. Meriban vesi paineen alla väsymistä. Meriban vesi johtajan vihastumista. Ymmärtämättömyyttä.
Ja seuraukset koskivat kaikkia.
Meidän “Meribamme” on turva, oikeus, etu. Ehkä asema. Vastuu päättää.
Kun koemme epävarmuutta, syytämme helposti johtajia, järjestelmää tai toisiamme. Kun paine kasvaa, sanat kovenevat. Ja me lyömme “kalliota” – vaikka meidän piti puhua sille.
Meriban veden opetus siitä, miten toimimme paineessa. Miten toimimme, kun tarvitsemme kipeästi ihmettä arkeemme?
Toimimmeko pelosta, ylpeydestä, väsymyksestä vai luottamuksesta? Tapa, jolla toimimme on merkityksellisempää kuin itse teot.
Tapa paljastaa sydämemme.
Ehkä suurin kysymys ei olekaan, saammeko vettä janoon ja mistä sitä saamme. Ehkä se onkin, miten toimimme, kun jano kasvaa!
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
