Miten hauska! Kaupungin joulumarkkinoilla on tunnelmaa ja luntakin! Vanusta on leikattu paksu lumipeite kojujen katoille. Kaupungintalon edessä on iltaisin aina hetki, kun tekolunta suihkuaa nurmikolle puhtaaksi hunnuksi, kunnes se pian sulaa pois. Valokuvata kerkeät ja selfien ottajia riittää. Olemme Etelä-Espanjassa ja ilman lämpötila on +20c.

Lunta täällä ei talveen kuulu, mutta se kiehtoo. Osa ei ole koskaan elämässään nähnyt lunta niin kuin me. Onpa täällä niitä suomalaislapsiakin, jotka eivät tarkoin muista lumisen pakkassään kosketusta. Luistellakin ovat saaneet vain muovijäällä.
Teimme ulkosuomalaislasten kanssa lunta ja lumiukkoja yhdessä illassamme! En tosin löytänyt lumijauhetta, mutta kätevän kotireseptin bongasin netistä. Soodaa ja hiustenhoitoainetta taikka jogurttia. Koostumus kuin suvilumen ja riemu vastaavanlainen.

Lumen kiehtovuus on sen puhtaudessa ja kauneudessa. Lumihiutaleissa on lumoavaa taikaa ja taidetta. Pakkasen luomat hurmaavat pitsikoristeet ja auringossa kimalteleva huurre luo jotain korkeinta rauhaa, hiljaisuutta ja pysähtyneisyyttä. Lumi on kaunista, pehmeää ja haurasta. Kuin viattomuus, yhtä puhdas kuin koskematon keho.
Nykylasten ja nuorten maailmassa koskemattomuus, oman kehon rajat ja puhtaus on paljon vieraampi ja harvinaisempi käsite kuin omassa lapsuudessani. Tyydytystä ja iloa haetaan toisen kehosta hyvin luonnollisena asiana, vaikka hintana olisi hämmennys ja jälkipahoinvointi.
Seksuaalisuus ajatellaan tarpeena siinä missä nälkä, jano tai vilu. Ja kuitenkin kosketuksessa yhtyy kaksi sielua niin syvästi, ettei sitä voi mitenkään ohittaa vain vajeena joka täytetiin tai ohimenevinä tunteina.
Puhtaus on luottamusta. Puhtaus on uskollisuutta. Arvokkain aarre ja kalliin onnellisuuden syvin olemus. Syvän ja kestävän ystävyyden sinetti. Puhtaus on jotain pyhää, joka koskettaa ihmisyyden ikuista olemusta.

Talvi voi olla puhdistumisen aika. Lumi edustaa asioita, joita ei ole saastuttanut mikään paha, likainen, epäpuhtaus, itsekäs tai ilkeä.
Luntakin valkoisemmaksi – on kirjoitettu ikivanhaan kirjaan. Luntakin valkoisemmaksi me tahdomme olomme. Niin kevyeksi, viattomaksi ja vapaaksi kuin lapsuudessa.
Tuntea olonsa sisältä puhtaaksi. Sydän valkoisaksi. Valaistuksi. Se ei ole täyttymätön eikä tyhjä, vaan tahraton ja kaiken kuluneen ja ryvettyneen koskettamattomissa. Siinä on elämän onni ja kaikkien ihmeiden alkulähde.
Miten valon määrä kerrotaankin nykyään lumen-arvona (lm), eikä watteina! Tämä pieni sanaleikki saa riemastumaan. Lumen -arvo kertoo paljonko valoa ja kirkkautta on läsnä. Olkoon tässä hetkessä lumen-arvo suuri ja sisin täysin valaistu. Niin hohtava ja selkeä, että kaikki tulee näkyviin ja puhdistuu häikäisevän valkoisaksi.

Espanjassa elää legenda kuninkaasta, joka oli solminut liiton skandinaaviprinsessan kanssa. Prinsessa ikävöi välillä kovin pohjoista kotimaataan ja valkeaa talvea. Kuningas istutti linnan ympärille tuhansia mantelipuita, jotka valkoisina kukkiessaan muistuttaisivat prinsessaa kotiseutunsa lumimaisemista.
Tarinan mukaan kylän asukkaat poimivat runsasta mantelisatoa ja keksivät valmistaa niistä turrónia, mantelinougattia, joka on nykyään espanjalaisen joulun ehdoton herkku. PS. Sain paikallisen reseptin herkullisen turrónin tekoon ja jaan sen ensi postauksessa! 🙂
Vaikka talvi on täällä kuin Suomen kesä, odotan kovasti kevättäkin. Saan silloin kokea tuon mantelipuiden luoman “lumimaiseman”. Sitä kuvaillaan uskomattoman kunnialliseksi. Valkoisessa, puhtaudessa ja luonnon voimassa on kätkettynä syvää pyhyyden kaipuutta jokaiseen ihmiseen.
Olkoon sydämessäsi tuo kosketus, oli siten lumimaisemassasi nyt nuoskaa, kinoksia, pyryä, hankikantoa, taikka tekolunta.

Hauskan tekolumen valmistus:
– kulho
– valkoista hiustenhoitoainetta
– ruokasoodaa
Kaada kolme kupillista ruokasoodaa kulhoon ja puolikupillista hiustenhoitoainetta. Paras tapa on sekoittaa molemmat ainesosat käsin – näin lumen rakenne on lähes aito. 🙂 Jos keinotekoinen lumi osoittautuu liian tahmeaksi, lisää ruokasoodaa, jos taas liian jäykkää, lisää hiustenhoitoainetta.
Voi myös kokeilla partavaahtoa tai luonnonjugurttia hiustenhoitoaineen sijasta ja ruokasoodan sijaan maissitärkkelystä.
Mukavia lumileikkejä ja lumiasetelmia!
Ah 💯. Kiitos.
Sitten kun” * pääsee tähän ikään; keho on rajaton laajempana mutta ei mitenkään jähmeänä. Kuin prinsessa sitä on – puun huurteisen oksat – ojentautuvaiset ; kuin haurasta lunta ja kanniskellen jossain kohden, kyyneliinkin tipahdellen , pisaroitaan iloiten .)
Se kun ei ole nälkä jano ei vilu . Lämpö leviää , säteilee , kohtaa
Häikäisenävät
Silmäsi
Kiitos sanoistasi. Runollista ja syvää. Oivalsin lukiessani ajatustasi, että elämän ikävuodethan on kuin vuodenajat. Lapsuus kevättä, kesässä nuoruus jne. 🙂 Tätä pitää oikein makustella.
Lämpöä sinullekin!