Espanjan etelärannoilla vallitsee leuto välimerellinen ilmasto. Aurinkoisia päiviä on vuoden mittaan täällä yli 300 ja sateita esiintyy harvoin. Sadepilvet kyllä kulkevat taivaalla, mutta menevät vain ohitse antamatta kastetta. Syksyllä sateita odotetaan kovin.

Syksy on nyt saapunut Aurinkorannikolle, Välimeren maisemiin. Sen näkee siitä, että uimajutut ja ranta-asut poistuvat kaupoista ja tilalle on tullut toppaa ja karvaa. Kaupungin puistoja siistitään maahan pudonneista kuivuneista lehdistä. Kauniit kukoistavat palmut karsitaan ja pensaat leikataan alas. Ja kotien sekä hotellien uima-altaita tyhjätään. Syysmarkkinat ja tivoli saapuvat paikalle.
Tämä kaikki tuntuu itsestä kyllä perin hassulta, sillä aurinko porottaa aamusta iltaan pilvettömältä taivaalta ja päivien keskilämpötila on yhä pitkästi yli +20c. Tällä viikolla se on huidellut +30c ohikin. Mutta jos oikein pinnistelee aistimaan, niin iltaisin ilma on hieman kosteampaa, on alkanut tuulla hiukkasen ja elämänrytmi on vilkastunut aavistuksen. Toki varma syksyn merkki on se, että kaikki lennot tänne ovat buukattu täyteen pohjolan kansaa ja suomalaisten eri yhdistysten toimintakausi starttaa lokakuussa.
Tämä syksy on enemmän kuin Suomen kesä, joten on outoa ottaa syyskäsitettä puheisiin. Siinä huomaa, kuinka oma ajatus, opittu tieto ja kokemus voi johtaa kauaksi totuudesta. Voi tulkita oman kokemuspiirin läpi uusia tilanteita ja jäädä paitsi. Ei omalla tiedolla olisi mennyt leikkaamaan kauniita kukoistavia puskia vielä noin ronskilla kädellä alas – mutta puutarhuri tunsi ja tiesi tämän ajankohdan olevan juuri sopiva siihen. Miten vertauskuvallista!

Näin syksyllä juhlitaan sadonkorjuuta ja mm. Fiesta del Virgen del Rosario -juhlaa. Se on raketein, kulkuein ja bannerein juhlittava suuri katolisen neitsytpyhimyksen juhla. Itseasiassa täällä juhlat luovat rungon koko vuodelle, joka kuukaudelle. Paljon on kunkin kaupungin omia sekä naapurikaupunkien ferioita, suojelupyhimysten juhlia. Silloin kaikki kaupat, toimistot sekä koulut ovat kiinni ja juhlitaan!
Se on hienoa täällä; juhlien suomat vapaapäivät. Jos nimittäin pyhän juhla sattuu osumaan viikonlopulle, niin sen aiheuttama vapaapäivä siirtyy maanantaille kaikille vapaapäiväksi. Tämän voisi kopioida Suomeenkin!

Syksyn suurin juhla on 12. lokakuuta. Fiesta Nacional de España tai Día de la Hispanidad. Tämä on koko Espanjan tärkein festivaali, maan kansallispäivä, Kolumbuksen päivä. Juhlallisuudet ovat näyttävät pienimpiä paikkakuntia myöten. Tämä päivä on yksi Espanjan historian merkittävimmistä päivistä ja se näkyy sekä kuuluu.
Lokakuun 12 päivä vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus saapui Pinta-laivallaan Guaraní-saarelle pitkän retkensä jälkeen. Tällöin alkoi “kahden maailman kokous” Euroopan ja Amerikan välillä. Tämä ensimmäinen kerta, kun Eurooppa sai yhteyden Amerikkaan, muutti sen asukkaiden elämäntavan kokonaan. Se, mitä kaikkea ikävääkin tapahtui, olkoon myös muistissamme. Matka toi risuja ja käpyjä tulevillekin sukupolville.
Ei Kolumbus itse eikä hänen miehensä toki tienneet, että tämä olisi ensimmäinen vaihe historiallisesta tapahtumasta, joka muuttaisi maailman vision ikuisesti. Hänestä tuli löytöretkien isä ja Amerikan väestörakentaminen Euroopan mantereelta alkoi tuosta hetkestä. Eikä Kolumbus silloin tiennyt, että hänen valitsemiaan meriteitä käytetään yhä, saati työtään arvostetaan ja juhlitaan suuresti omassa maassaan vielä yli 500 vuotta myöhemmin.

Kansallisjuhla alkaa komealla sotilasparaatilla, johon osallistuvat sekä kuninkaallinen perhe, että hallituksen puheenjohtaja ja muut maan poliittiset edustajat.
Kotien parvekkeilla ja kaupungin yllä liehuu kuningaskunnan liput. Kaupunkien pormestareilla on tärkeä tehtävä ja perheet kokoontuvat kuuntelemaan.
Koulut, kaupat ja toimistot ovat suljettuina. Linja-autot eivät kulje. Toreilla on tapahtumia ja esityksiä. Kastanjetit soivat kalisten quitarojen, pienten kitaroiden kanssa. On tanssia ja kansa juhlii yhdessä.




Juhlimisessa annetaan kunniaa jollekin erityiselle asialle. Ne ovat merkityksellisyyden riemua ja puhuttelevaa iloa. Juhlimisessa on läsnä tarinaa, vertausta, edustusta, voittoa ja onnea. Juhlat – voi, niiden kuuluisi olla tärkeä osa jokaisen elämää ja vaiheita!
Kolumbuksen päivän paras löytöni: Juhlat ovat kuin etuoikeus. Pienienkin asioiden juhliminen tuo syvyyttä. Ne ikään kuin julistavat, että toiveet käyvät toteen tulevina aikoinakin.
Vaikka juhlat ovat vain tulevaisten varjoa, ne sisältävät aina hitusen unelmaa. Jos ei pysty juhlistaa, on kahlehdittu arkeen ja totunnaisuuteen. Juhlien voima on niiden käännekohdassa ja niiden ilossa. Rakastaa juhlia – rakastaa elämää. Se on rakastaa ihmisiä, yhdessäoloa ja yhteyden voimaa.
On aika juhlia tähän asti saavutettuja asioita ja unelmia. On aika juhlia rohkeutta. Valintoja. Saavutuksia. On syytä juhlia menneiden aikojen hyviä asioita, mutta myös menneiden asioiden hyväksi muuttunutta vaikutusta. Mitä ne sinulla ovat?
On aika antaa menneiden asioiden ja valintojen muuttua tarpeellisiksi opetuksiksi. Tappioiden muuttua hyväksi viisaudeksi. Vaikeuksien kääntyä hyödyksi. Juhlia sitä tai ojentautua hyvää kohden.
Kolumbuksella oli unelma. Hän oli etsimässä meritietä Intiaan, mutta toisin kävi. Hän oli uuden maailman löytäjä. Kun seuraa unelmiaan, voi todellakin löytää jotain suurempaa. Mutta toisinaan sen juhlan ja onnen saa perässä tulevat. Jälkeenpäin on opettavaista ymmärtää, että nykyään tuo yksi tärkeimmistä historiallisista matkoista on ollut epäonnistuminen tuolloin.

Syksy on aika kerätä talteen epäonnistumiset. Haravoida pois syksyn jäljet, siivota tilaa talven tulla, tilaa uuden syntyä keväällä. Poistaa kaikki se, mikä tekisi etenemisen ja kasvun hitaaksi ja varovaiseksi. Tehdä polut tasaiseksi kulkea.
Joten pois tieltä risut ja männynkävyt! – kuten Sakari Topelius kirjoitti Myrsky ja Päivänpaiste -sadussaan, 1893. Hejsan, ur vägen, ruskor och tallkottar!
Täällä se lienee menisi Kolumbuksen sanoin “Antakaa pois niin paljon kuin tahdotte; pienestä nauhanpalasta kokonaiseen puuvillakorilliseen. Antakaa ja juhlikaa. “
Antaa jotain pois, jotta tilalle voi tulla uutta. Viehättyä syksyn karsimistyöstä tietäen, että parempaa on jälleen edessä.
Tehdään tilaa ajattelun uudistua ja sydämen laajentua. Laajennetaan reittejä vastaanottaa. Talven tuokion ajan odottaa. Aika osoittaa, mitä onkaan löydettävissä!
Pian on uuden aika!