Espanjassa kaupunkialueella eläessäsi et paljoa näe eläimiä – muuta kuin kulkukissoja ja asukasmäärään nähden yhtä paljon lemmikkikoiria. Suomessa sitä kun on tottunut moniin luonnon pikkueläimiin ja se tuntuu kaipuultakin.
Kyllä eläimiä Espanjassakin on, mutta ne osaavat jotensakin piiloutua paremmin. Ja villieläimiä myös, jotka kesän tullessa katukuvassakin lisääntyy reviirien kasvaessa. Myös lämpö tuo Välimeren hiekkarannoille villieläinpopulaatioita.
Vuorikauriita, villisikoja, haita, karhuja, haukkoja, kotkia, kilpikonnia, delfiinejä, papukaijoja, riikinkukkoja, liskoja, siilejäkin.
Kysyin, missä ovat oravat? On kuulemma kahtakin lajia – punaisia ja harmaita, jotka vihollisia tosin toisilleen. Harmaaoravat harvinaisuuksia.
Entä onko täällä kettuja? Iberian niemimaalla eli lounaassa näkyy punakettuja, zorroja. Siellä missä ihmisiä, siellä on aina kettuja ja rottia – näin on koko maailmassamme!
Mitä tähän ajattelisi?
Kettu kuvastaa vikkelää, veikeää ja juonikasta selviytymistä. Ketunnahat aikanaan kallista valuuttaa. Uskomuksissa tuo eläin tietäjien ystävä. Symboliikassa ystävyysongelmia. Vanhoissa tarinoissa valehtelija. Nykyään lie manipuloivan, narsistisen luonteen kuva. Viekkaasti viattomuuden tai hyveellisyyden verhoon verhottu petos.
Jäin juttelemaan hetken ketuista.
Joku sitoi kaksi kettua hännistään yhteen ja sitoi tulisoihdut niihin, päästäen ne vihollisen arvomaille. Näin syttyi hurja maastopalo ja tuhoutui runsaat viljapellot, laajat viinitarhat ja ihanat oliivilehdot. Tuhon arvoa ei voinut mitata rahassa. Se ulottui tulevaisuuteen saakka.
Pienet ketut ovat huomaamattomia ja niin ovat pienet ongelmatkin. Niistä kuitenkin syttyy suuri ja vakava tuho.
Kettujen olemassaolo toimii kehotuksena ja merkkinä siitä, että on oltava valppaampia ja arvioitava tarkkaan ympärillämme olevien ihmisten toimia, käyttäytymistä ja aikomuksia.
On paljon elämässä ympärillä niitä, jotka käyttävät oveluutta ja viekkautta salatakseen todelliset aikomuksensa. Ketunhäntä kainalossa monella. Ketunhännän kautta myös tiedetään asioista, joista on tulkittu omat versiot.
Jos ihmisessä ei ole totuutta, ei hän voi pysyä totuudessa.
Miten aliarvostettua rehellisyys onkaan. Puhdasmielisyys ja totuuden puolustaminen häviämäisillään. Niin oma etu ja pyrkimykset, päämäärät ja periaatteet kaunistettu oveluudella ja itsekkyydellä.
On aika kohottaa kykyä tarkastella olosuhteita pelkkää ulkonäköä ja inhimillistä näkökykyä tai tietoa pidemmälle. On löydettävä syvempi viisaus, kun navigoidaan valkoisessa petollisuuden maastossa. Muutoin suuret maastopalat ovat tulossa.
“Pyydystäkää ketut, nuo pienet ketut, jotka pilaavat viinitarhamme, meidän viinitarhamme, jotka ovat kukassa.” Salomo 2:15
