Suomen kamaralle kapsahdettu. Kesäkuu. Ihanat poutapilvet ja tyyni järvenselkä. Joutsenet ja sorsat sovussa. Alppiruusut, tuomi, syreeni, omena- ja kirsikkapuut ja kaikki kukkivat tervetuliaisiksi. Kuusenkerkät, kielot ja koivusauna tuoksuvat.
Niin vehreää. Puhdas luonto ja ilma. Kaunis Suomen maa ja kesä.
Suvi Suomen lounais-ja hämäläismurteissa. Mimmottena suvi alkaa, semmottena se si loppuu – sanoi vanha kansa. Eli ihanaa siis tiedossa!
Jotensakin hurja ajatella, että talvi oli tänä vuonna Suomessa pitkä alkaen heti rytinällä lokakuussa ja loppuen vasta huhtikuun lopussa. Paljon pimeyttä, kylmää ja koomaa. Lie nyt odottaneet kesää nekin, ketkä eivät kesäihmisiksi itseään lue.
Toisaalta kuulet valitusta, kuinka vähemmän olisi ihan tarpeeksi. Kuinka aurinkoiset päivät ovat rankkoja. Kuinka kesää odotetaan ihan turhaan ja siihen ladataan aivan liikaa odotuksia.
Jäin miettimään henkisiä vuodenaikoja. Tiedätkö sen, kun vuodenajat merkitsevät enemmän sielulle kuin fyysiselle olemiselle?
Kesä on kukkaan ja kukoistukseen puhkeamista. Silloin keväällä alkanut hento orastus saa täyden elinvoimansa. Elämä versoaa ja lisääntyy, moninkertaistuu ja kertaantuu. Valo ja lämpö tekevät sen. Kuollut herää eloon.
Sielunelämässä valo ja lämpö synnyttävät samalla tavalla uutta. Avoin mieli voi vastaanottaa taivaallista kirkkautta ja lämpöä. Se saa aikaan kukoistusta. Jotakin uutta ja kaunista. Syvyyttä, jossa on värisävyjä ja tuoksuja.
Henkinen kesä on kuin siirtymistä paljaasta tyhjyydestä elämän täyteyteen. Merkityksettömyyden ja karuuden ajatukset väistyvät sydämen täyttyessä rakkaudella. Kuolleet ja haudatut heräjävät.
Toki kesän valo tuo esiin kärpäsenkakat ikkunoissa ja pölyiset paikat. Kirkkaus paljastaa häiritseväksi sen, mikä on ollut tähän saakka normaalia. Kasvun vaiheessa on luonnollista kyseenalaistaa asioita ja kokea epäuskoa.
Kasvun ja kukoistuksen aika on uudistumisen aikaa.
Henkiset hellepäivät voivat tuntua rankoilta. Voi tulla ajatus, että odotuksia ja tehtävää on liikaa suhteessa aikaan. Tarvittaisiin apukäsiä ja tarvittaisiin ihmeitä, jotta kaikki voisi toteutua täytenä.
Totta. Henkinen kesä on hengellisen maailman avartumista ja aukeamista. Silloin kokee olevansa itsessään tyhjä ja tarvitsevansa todellakin syvempää yhteyttä.
Yöllä lämpö laskee kuitenkin +10-12 celsiusasteeseen. Aamuisin on kosteaa ja iltaisin sataa. Hyttysillä saa ilmaisen kokovartaloitikkahoidon hetkessä. Ja tuuli on vinkkainen luihin saakka. On puettava lämpimästi ylle ja suojauduttava punkeiltakin. Kuinka erilaista onkaan asua kesämaassa kuin kokea kesä täällä!
Kulttuurinvaihtoahdistuksessa totean: Ei Suomen kesä ole kesää nähnytkään!
