Oletko käynyt Espanjan Malagan kasvitieteellisessä puutarhassa? Näin joulun alla siellä saa kokea samalla huikean upean valoelämyksen. Ehkä installaatio tai spektaakkeli olisi oikea sana, sillä valoilla ja musiikilla luotu tunnelma on erikoinen. Lapsille jännittäväkin.

Jardín Botánico-La Concepcion on keskustassa oleva substrooppisiin puutarha. Alun perin se on ollut 1800-luvun yksityinen puisto, mutta vuonna 1990 Málagan kaupunki osti sen. Sieltä on upeat näkymät kaupungin ylitse merelle.
Muutaman euron pääsymaksua vastaan voi nähdä eksoottista puustoa ja kukkia, kaikenlaista kaunista kasvillisuutta. Talvissunnuntaisin sisään päässee ilman pääsylippua. Jouluiseen puutarhaan lasketaan väkeä puolen tunnein välein.
Puutarhassa järjestetään myös näytöksiä, konsertteja, hauskuutusta ja tapahtumia. Sulkemisen jälkeen puistossa saa vielä käyskennellä puolisen toista tuntia. Eri vuodenaikoina paikka antaa ihania uusia puoliaan.

Puutarhassa on niin ikään kaksi osaa. Koko reitti on reilun kahden kilometrin mittainen. Historiallisessa osassa käyskennellessäsi voit ajatella aikaa kauas. Pieniä polkuja lampineen, patsaineen ja rakennelmineen. Se saa olon tuntumaan kuin sadussa.
Pysähdy piknikille ja tunnelmointia ei puutu. Kaikki huolet haihtuvat huomaamattasi.
Metsäreitti vie yläkautta historialliselle näköalapaikalle. Sieltä alas kaktusrinnettä pääsee palatsin pihalle.

Kasvitieteellisyys pitää sisällään paljon tiedon haaroja. Kaikista tulee mieleen, miten ihminen onkaan karkoittunut kauaksi luonnosta, ensi kodistaan. Sieltä, missä oli elämiseen kaikki tarvittava.
Mikä voima puutarhoilla, metsillä, luonnolla edelleen. Herkkyys ja aistit aukenevat. Katsellessa ja kulkiessa koskettaa ikään kuin tosiolemusta. Mitä kaikkea parantavaa ja voimistavaa sillä olisikaan meille vielä lisää annettavanaan, jos osaisimme sitä kunnioittaa, suojella ja kuunnella.

Jo nuorena kuljin paljon luonnossa ja metsissä. Se on voimauttavaa ja lohduttavaa. Opin silloin, että sielulle tekee todellakin hyvää lähteä paikkaan, mikä ei ole asutettu. Siellä sisin herää kuulemaan ja sydän hiljentyy näkemään syvemmin. Selkeämmin. Kauemmaksi.
Muuttaessamme aikanaan töihin Bosnia-Hertsegovinaan, tutustuin luonnonyrtit tuntevaan henkilöön. Hän kokosi minulle paksun vihkosen kuivattuja luonnon kasveja. Maan kielellä selostettuina ymmärsin niiden olleen sota-aikana erityisen tarpeen, ja kunnioituksen luonnon apuun silloin heränneen.

On hyvä ympäröidä itsensä kukkasilla ja kauneudella. Luomakunta antaa hoitavan kosketuksensa ja sisin kykenee tarttumaan kiinni johonkin aitoon ja huomaamattomaan.
On hyvä myös käyskennellä puutarhoissa ja metsissä. Ne kuljettavat takaisin johonkin alkuperäiseen ja ihmeelliseen.
Ja hyvä on olla kasvitieteellinenkin. Kasvit kätkevät monia salaisuuksia terveydelle ja elinvoimalle.
Ehkäpä tarvitset tätä juuri nyt – Luojan läsnäoloa siellä, missä ihmismieli ei ole sen olemassaoloa ja toiveikkuutta turmellut.
Aamen