Joulu on vuodenaika. Se on elämäntapa.
Joulu on rauha sydämessä. Tähden tuikkiva toivo sisimmässä. Rakkaus elämän kasvupohjana. Joulu on vapaus.
Onnellinen on hän, joka on vapaa. Ja vapaa on armahdettu.
-joulunsalaisuus
Mietimme, mikä ilahduttaisi läheisiä. Mikä olisi paras lahja?
Paras lahja läheisille on lempeä, armollinen asenne. Teemme kaikki virheitä. Joku voi olla syyllinen sinunkin epäonnistumisiin. Sinä vaikuttaneena toisen kompastumiseen. Tappioiden taustalla monia tarinoita. Ihaninta ihmisen hyväntahtoisuus ja suopeus olla lempeä keskeneräisyyttä kohtaan.
Joulun viestissä kaikuu lahja antaa anteeksi. Tänä jouluna toivon sinun saavan vastaanottaa parhaimman lahjan; anteeksiannon itsellesi.
Tunteiden kohtaaminen itsessä ja toisessa on yksi ihmiselon tärkeimmistä hyvinvointitaidoista. Tyytymättömyys ja läsnäolon puute kielii vangitusta olosta. Syyllisyys on viesti kahleista. Elämänvoima hiipuu ja katoaa silloin taakkoihin.
Vapautta kaikki me toivomme. Puhtautta salatuimpaan saakka tahdomme.
Joulunsankarin nimeksi annettiin Vapahtaja. Niin enkelit ilmoittivat. Hän syntyi vapauttamaan ihmisen kaikesta mikä kahlitsee. Kaikesta paheksunnasta. Syyllisyydestä. Kaikesta pahasta.
Tänä jouluna toivon, että tuo viesti kiirii halki pimeiden ajatusten ja kylmien kokemusten. Ja että se on kirkas, niin kuin enkelien ilmestyminen.
Vapauttaen kehon vanhoista taakoista. Vapauttaen kaikista tunnetason kuormista. Saaden päästää irti murheista ja huolista. Irrottautua omista ja toisten lataamista painolasteista mielen alueella. Vieläpä muistojen rasitteistakin. Ja löytää avaimet vapauttaa uskomustaakat.
Haukkasimme kauniista jouluomenasta, mutta se toikin kuoleman kehoomme. Hedelmän piti antaa viisaus ja vapaus suhteeseemme. Auttaa erottamaan hyvä ja paha arjessamme. Mutta se vei rauhan, yhteyden, vapauden ja ilon. Toi kaikenlaisia taakkoja.
Jouluna syntyi Vapahtaja. Hän poisti kaiken kirouksen ja kuolemanpelon. Hän voitti kuolemankin.
Joulukoristeisiini kuuluvat nuo punaiset omenat. Muistan pienenä sellaisen saaneeni koulun joulupussista kera piparin. Omenan hehku joulukuusessani kertoo tuhansia vuosia vanhaa tarinaansa elämän epäonnistumisista ja joulun sanoman armollisuudesta.
Jouluuni kuuluu siksi myös granaattiomenoiden hehku sekä niiden herkullinen maku monin eri tavoin. Jaan sinulle yhden ihanan rubiininpunaisen reseptin.
Olkoon joulusi kuorrutettu armollisuudella ja lempeydellä. Rubiininpunaisilla sydämillä ja elämänvoimalla!
Ihanaa joulua sinulle!
Rubiinikuorrute (lampaalle, lohelle tai broilerille)
1 dl granaattiomenan sisällyssiemeniä
1 valkosipulin kynsi
1 rkl hunajaa
2 rkl oliiviöljyä
1/2 dl auringonkukan siemeniä
1 tl juustokuminaa tai rosmariinia
(tai mausteet omien makumieltymysten mukaan)
1 tl suolaa
kanelia hippunen
- Laita granaattiomenansiemenet kulhoon. Hienonna joukkoon valkosipulinkynsi ja lisää muut aineet.
- Soseuta tasaiseksi tahnaksi.
- Sivele lihan päälle siinä vaiheessa, kun lihan tarvitsee olla enää 15-20 min uunissa/ 200c.
PS. Miten odotankaan pääseväni Granadaan. Tuo kaupungin nimi tarkoittaa granaattiomenoiden kaupunkia. Juuri nyt täällä on granaattiomenoiden aika.
