Joulu on vuodenaika. Se on elämäntapa. Se on olkien päällä lepäävä rakkaus.

Yhteinen murhe on puoli surua ja jaettu onni on kaksinkertainen.

-JOULUNSALAISUUS

Yhteinen murhe on puoli surua ja jaettu onni on kaksinkertainen. Tämä on syvän ystävyyden täyttymys ja elämän onnen tarkoitus.

Joulukertomus viestii murheesta, rasitteista, pettymyksestä. Hostellivaraus epäonnistui. Väsymys painoi. Esikoisen ensipäivissä oli huolta. Äidin sydämessä suuria kysymyksiä. Isällä elatuksen murheet.

Kunnes paimenet saapuivat ja jakoivat viestin. Toivo moninkertaistui. Lupaus vahvistui.

Jouluna näemme rikkautta, jota katsella. Näemme rikkautta, jota antaa. Kaikkialla tavaran ja äänten runsautta. Jos tahdomme tuntea olevamme rikkaita ja onnellisia, on huomio kiinnitettävä kuitenkin kaikkeen siihen, mitä ei voi saada rahalla tai ansaita.

Joulun salaisuus on siinä. Vastaanottaa viesti. Luottaa, vaikka ovet painuvat edessä kiinni. Nojata toivoon, että asiat järjestyvät, vaikka arjen vastaanotto on tyly. Uskoa ihmeisiin. Nähdä huolenpito sittenkin.

Sillä heillä ei ollut sijaa majatalossa!

Tänä jouluna toivon, että sinä saat vastaanottaa jouluvieraan omassa syrjäisimmässä sydämensopukassa. Silloin lupaus elämästä vahvistuu ja ilo moninkertaistuu.

Sillä joulu ei etsi omaansa. Joulu ei kadehdi. Joulu ei kersku. Joulu ei pidä kirjaa eikä muistele kokemaansa pahaa. Joulu iloitsee yhdessä totuuden kanssa; sillä se luottaa, se toivoo, se kestää. Joulu on lempeä. Joulu on rakkaus.

Olkien päällä lepäsi rakkaus ja pian oli seimen edessä rikkauksia; mirhaa, suitsuketta ja kultaa. Se oli huolenpitoa. Etukäteen osoitettua iloa. Vastauksia suuriin kysymyksiin. Vieraat muukalaiset kaukaa antoivat ne. Ja vahvistivat lupaukset.

Kestävä onni on usein vieraassa paketissa. Horjumaton rikkaus on kätketty luottamukseen ja suhteeseen seimen lapseen. Sen löytää etsivä.

Mitä ajattelikaan Maria-äiti mirhamista lapselleen. Tuosta kipua lievittävästä lääkkeestä, sairauksien parantajasta, hyönteisten karkottajasta ja kuolevaisten ruumiiden balsamointiaineesta.

Miten kiitollinen Maria-äiti olikaan hyväntuoksuisesta suitsukkeesta talliin. Pappien voiteluöljystä, tuosta rukousuhrien tuoksuaineesta.

Miltä tuntuikaan Maria-äidistä vastaanottaa kultaa kuninkaalle, jonka oli juuri synnyttänyt. Nyt heillä olisi millä elää pakolaisena Egyptin maassa.

Miten kiitollinen hän mahtoikaan olla saadessaan vastaanottaa vieraat ja kokea ihmeet tallin olosuhteissa. Saadessaan jakaa onnensa.

Joulukoristeisiini kuuluu seimiasetelma muistuttamaan; Joulu on täynnä toivoa. Joulu on elämäntapa.

Pettymys, murhe tai huolet eivät voi viedä sitä iloa ja onnellisuutta, joka on kätketty Jumalan lahjoittamaan huolenpitoon ja elämään Jeesuksen seurassa.

Seimen olkien päällä lepäävä rakkaus oli kuningas, Jumalan poika, jolla on hyvät ajatukset jokaista kohtaan. Joka uhrasi itsensä. Joka toi yhteyden ja antaa kestävän toivon ja ilon. Joka parantaa särkyneet ja sairaat. Joka lahjoittaa huolenpidon elämään.

Joulu on yhteyden salaisuus. Oikea joulu on rakkaus ja rauha.

Viettäessäni ensimmäistä kertaa joulua nyt Espanjassa havaitsen jouluasetelmien olevan täällä todella tärkeä osa joulunviettoa. Niitä on suurina erikoisina seimirakennelmina kaupungilla. Eikä vain kirkoissa ja niiden etupihoilla, vaan kaupungintaloilla, toreilla, kauppakeskuksissa, näyteikkunoissa ja liikenneympyröissä. Suurimmillaan ne kuvaavat kokonaisen muinaisen Betlehemin elämää ja upeimmillaan niissä on mukana oikeat ihmiset.

Jokaisella kylällä on oma ihastuttava “beleninsä” , asetelmansa. Joka kotiin rakennetaan myös oma jouluasetelma – siihen löytyy mitä erilaisimpia ja ihanimpia materiaaleja kaikista kaupoista. On myös jouluasetelmien rakennuskursseja ja kilpailuja.

Joulun alla on Espanjassa täysin soveliasta kurkkia kotien ikkunoista sisään – jos ikkunan taakse on rakennettu esille asetelma.

Jouluasetelmat ovat myös syötäviä, ainakin täällä Andalusiassa, Málagan provinssissa. Ruten kylä on ehdoton joulun ajan vierailukohde, koska löydät sieltä yli 50 neliömetrin laajuisen suklaasta valmistetun seimikuvaelman. Sitä on valmistettu huolella kesästä saakka.

Ihastun! Joulunsanoma on merkityksellinen!

Tästä tulee nyt pitkä raapustus. Olen aikaisemmissa joulupostauksissani jakanut jonkun herkkuohjeen henkisen reseptin lisäksi, joten en voi nytkään ohittaa sitä. 🙂

Haluan jakaa sinulle uuden tuttavan; espanjalaisen jouluun kuuluvan perinteisen ja todella suositun mantelinougatherkun. Valmistamiseen tarvitset vain kolme ainesosaa ja aikaa puoliska tuntia. Turronin synnystä on legenda, johon liittyy me skandinaavitkin. Lukases täältä: https://pihlajakeinu.com/lumen-arvo/

Toivotan ihanaa joulunaikaa sinulle! Pidä ovi auki jouluvieraan tulla!

———————————————————————————————————————————–

Manteliturrón

4 dl kuorittuja manteleita

3 dl hunajaa

3 valkuaista

1. Paahda mantelit uunissa 170 asteessa kauniin vaaleanruskeiksi. Jäähdytä hyvin ja rouhi ne kevyesti veitsellä.

2. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

3. Kuumenna hunaja.

4. Laita valkuaisvaahto isoon paksupohjaiseen kattilaan. Kaada hunajaa valkuaisvaahdon joukkoon ja vatkaa samalla voimakkaasti sähkövatkaimella. Pidä kattila keskilämmöllä. Jatka vatkaamista noin 20 minuuttia ja pidä kattila liedellä. Seos paksuuntuu ja muuttaa väriään kauniin paahteiseksi. Vatkaa koko ajan pohjia myöten, jotta massa ei pala pohjaan. Se saa paahtua, mutta ei tulla palaneen makuiseksi.

5. Noin 20 minuutin jälkeen tee testi; Ota vaahtoa lusikkaan ja nosta kylmään. Jos vaahto jähmettyy kylmässä, se on kuumennettu tarpeeksi lämpimäksi.

6. Sekoita lopuksi joukkoon mantelirouhe.

7. Kaada seos voideltuun silikonivuokaan tai leipävuoan pohjalle noin 2 cm:n paksuiseksi kerrokseksi.

8. Nosta kylmään jähmettymään. Kun seos on jähmettynyt, leikkaa se paloiksi, kieritä palat tomusokerissa ja nosta tarjolle nautittaviksi.

PS. Manteli joulupuurossa on Suomessa tuttu jouluperinne. Mutta kellepä on kerrottu, että manteli kuuluu jouluun siksi, että se on Kristuksen symboli. Kuten paimenet ja Itämaan miehet etsivät vastasyntynyttä vapahtajaa, niin etsimme joulun sanomaa kuin puurosta mantelia.

---