Hienot astiat särkyvät niin helposti.

Lasihyllyllä nuo kauniisti kimaltavat, ohuesta lasista käsityönä valmistetut kristalliastiat. Ne ovat ohuempaa ja pehmeämpää lasia kuin arkilasit ja -maljakot. Nämä ovat joulun aikaa, hääjuhlia, onnen ja ilon hetkiä varten. Arvokkaita ja ihania erityistilaisuuksia varten.

Niihin hetkiin, joissa yhteys on vahvaa ja riemu jaetaan yhdessä.

Kristallilasi ei sisällä ilmakuplia ja niiden äänikin on kirkkaampi ja heleämpi.

Oi, kuinka auringon säteet heijastuvatkaan sateenkaaren väreissä niiden hioituissa kulmissa. Niin kaunista.

Eivät nämä astiat kestä konepesua eivätkä kovaa käsinpesua. Eivät nopeita lämpötilavaihteluita tai kolhaisuja. Eivät ne kestä arkikäytössä, vaan ne särkyisivät päivittäisessä käytössä helposti.

Niillä on oma erityinen paikkansa ja aikansa.

Muistan ohjeen, että kristallilasin pinnalla tapahtuu ajan saatossa kemiallista muutosta kosteuden ja ympäristön muiden vaikutusten myötä. Lasin pinnalta poistuu kalsiumioneja, joten lasi sameutuu ja  harmaantuu. Tälläinen lasi haurastuu ja särkyy vielä herkemmin.

Seistessään vuoden kaapissa, lasin pinnalle voi muodostua emäksinen kalvo ilmankosteudesta. Tärkeää olisikin säilyttää astiat alassuin, jotta ilman kosteus ja kemikaalit eivät pääsisi niitä vahingoittamaan. Sen vuoksi on myös aika ajoin, ainakin pari kertaa vuodessa, pestävä kristallit, vaikkei käyttöä olisikaan.

Kun epäpuhtaudet saadaa näin pois, ne säilyvät kirkkaina ja kestävimpinä pidempään.  

Nämä juhla-astiat tuovat kunniaa ja ovat arvokkaita isännälleen ja emännälleen. Ne on erotettu muista astioista tarkasti tiettyjä tilanteita ajatellen.

Ne tuovat paljon iloa jo kauniilla olemassaolollaan.

Hyödyllisiä juuri tiettyä tarkoitusta varten.

Kristallilasin historia on mielenkiintoinen. Swarovski, Bööm ja muut. Suomalaisen kristallin tarina alkaa Nuutajärveltä 1850-luvulta. Kristalliastioiden tarinat kauniita.

En tiedä, mitä sinä ymmärsit lukiessasi yllä olevat lauseet. Mitä sydämesi kuuli noissa sanoissa, muuta kuin tuttuja ohjeita ja neuvoja?

Kuulitko sanoja, että nämä astiat on vain tiettyyn aikaan  käytössä, ei jokapäiväisessä, ei päivittäin, ei ollenkaan arkisessa. Ei pitkiin aikoihin. Ei useinkaan.

Miksi sitten murehdit, ettei sinun arjellasi ole merkitystä, elämälläsi ei tarkoitusta, ei käyttöä? Onhan!

 On todellakin. Niinä tiettyinä aikoina, jaksoina, jolloin on syynsä. Joita varten juuri olet olemassa.

Miksi syyttä soimaat itseäsi, ettet ole mihinkään hyödyllinen. Tarpeettomana kökötät hyllyn päällä, kaapissa, ja vielä alassuin päivästä päivään ja kuukaudesta toiseen. 

Et ole tarpeeton.  Olet luotu tiettyä tarkoitusta varten. Erityisiä hetkiä ajatellen.

Lepää siis huoletta. Kyllä sinut vielä käännetään ylössuin. Ole siinä muiden herkkien, särkyvien astioden vieressä. Yhdessä. Ihan rauhassa.

Ei sinun tule yrittää jotenkin olla käyttökelpoisempi. Ei, ei sinun tarvitse olla huolissasi siitä, ettet tiedä aikoja ja hetkiä. Ei sinun tarvitse edes odottaa joka aamu, olisiko tänään se päivä.

Ole vain levollisuudessa siinä, missä juuri olet.

Sinut kyllä puhdistetaan ja huolletaan ajallaan. Sinut kyllä nostetaan pöytään ajallaan. Sinä saat kyllä palvella ja olla mukana juhlan riemussa. Saat olla osa iloa ja erityisiä rakkauden hetkiä.

Todellakin saat. Juuri herkkänä, hauraana.

Kuva: modenese furniture crystal

Kuulitko sanat, että hienot  astiat särkyvät helpommin?

Miksi sitten yrität tyrkyttää itsesi kestämään arkisessa ahertamisessa, kun menet siellä vain rikki. Tiedät hyvin, ettet kestä sitä painetta ja vaihteluita.

Ei ole viisautta  vertailla itseään muihin ja vaatia samoja asioita ja tehtäviä. Miksi siis syyttä vaadit itseltäsi jotakin muuta?

Miksi sanot, että olet valuviallinen tai jotenkin unohdettu versio tai hyödytön mihinkään?  Et ole.

Riemastuit hetkestä, kun sinut otettiin esille ja ajattelit nyt olevasi tehtävään valmis. Olisi pesu ja sitten juhlahetket. Olisi riemua, tanssia, keveyttä, iloa. Sinut täytettäsiin makealla juomalla. Tai upeilla kukilla. Niin paljon merkitystä ja syvää tarkoitusta.

Vaan ei, sinut puhdistettiin ja laitettiin takaisin. Vieläpä samaan paikkaan. Mikään ei muuttunut. Ei mikään.

Kuulitko lauseissa viestin, että sinua säilytetään alaspäin siksi, jottei ympärillä olevat haitat tartu pintaasi ja pilaa kirkkauttasi. Kuulitko, että aina silloin tällöin sinut puhdistetaan, jotta kirkkaus säilyy.

Miksi kysyt turhautuneena, miksi näin?

Sinä odotit niin kovin. Tulkitsit. Elit päivät vain odottaen sitä jotakin.

Iloitse, että  sinusta pidetään huolta ja hoidetaan tiettyä hetkeä varten. Onhan ilo siitä, että sinua valmistetaan. Että olisit kirkas ja toisit iloa palvellen, kun hetki tulee.

Mutta iloitse siinä missä juuri nyt olet. Yhdessä muiden kanssa.

Kuulitko sanat,  että astia haurastuu, jollei sitä aika ajoin puhdisteta. Tappiomielialasi on siis aivan turha tähän hetkeen.  Sellainen lasi haurastuu ja särkyy vielä herkemmin.

Sinut on erotettu syyttä. Elämäsi ja työsi on erilainen.

Hiljainen, mutta kaunis. Hyvin kaunis. Hyvin hiljainen.

Kristalliastioiden kuuluu olla kirkkaita, puhtaita, heleitä, täynnä kärsivällisyyttä,  rauhaa ja uskollisuutta. Vältä siis kaikkea turhaa, turhamaisia ajatuksia. Noita ajatuksia, jotka vievät sisimpäsi joutaviin ja alaspainaviin mietteisiin. Jotka johtavat väittelyihin ja riitoihin sisimpäsi kanssa. Ne tarttuvat pintaasi, ja samentavat sen.

Ole levollinen.

Kun aika on, sinut on valmistettu ja olet kirkas.

Palveleminen on antautumista ja iloa levollisuudessa – ei yritystä, ei pyrkimystä, ei omia tekoja.

Sinusta pidetään huolta. Olet isännällesi arvokas ja tärkeä.

2. Paavalin kirje Timoteukselle 2.

---