Merisumu saapui hiljakseen tuulen mukana rannikolle. Vaikka taivas oli ollut aamusta pilvetön, sumu muutti sään ennen iltaa hyvinkin harmaaksi.
Sumu – tuo maan tai veden pintaan ulottuva pilvi – levisi laajalle tuulen mukana. Se peitti kaiken näkyvyyden ja tasoitti lämpötilaeroja niin, että yhtäkkiä palelsi.
Sumua ei voi olla havaitsematta. Kokeneenkin veneilijän on pysähdyttävä, vaikka sumu ei olisi tiheää, sillä muutoin edessä voi olla odottamattomia tilanteita ja vakaviakin ongelmia.
Sumu pysäyttää huomion kiinnittymään tähän hetkeen.
Sumu piilottaa tulevan. Se ei luo epäilyksiä, että reitti olisi kokonaan hävinnyt tai tie kadonnut sumun hälvettyä. On vain odotettava. Reitti on pian taasen selvänä edessä.
Ymmärrämme tämän sanomattakin.
Ja silti, niin silti meistä moni ahdistuu sumuverhosta. Kun äsken niin itsestäänselvyys muuttui epävarmuudeksi. Kun äsken niin selkeää reittiä ei näekään ja on vain odotettava, mitä elämä tuo. Tietämättä kauanko tämä vaihe kestää.
Sumu peittää loputa auringonkin ja kaikki käy hyvin harmaaksi. Ei ole aika tehdä yhtään liikkua, ellei toivo sisimpänsä eksyvän tai kohtaavansa suurempia ongelmia.
Ei pidä liikkua, ellei näe selvästi.
Miten viisas ihminen onkaan lukiessaan pilviä ja säätä, ja heikko katsoessaan omaan sisimpäänsä.
Palelee.
Viivästymisen tunne herättää huolet. Ja kuitenkin vain odottamisen kautta sitä on valmis kohtaamaan tulevia asioita edessään.
Odottaminen ei ole nykyhetken lipumista ohitse. Tässä on ihan turvaisaa olla. Sumu kyllä hälvenee, muttei ennen kuin lopetamme tämän päivän aliarvioimisen tai huomisen yliarvioimisen. Pysähtyminen ei ole kärsimätöntä tämän ja tulevan tasapainottelua.
Juuri tässä on jotakin sanottavaa.
Odottaessamme unen ja aamun koittoa, yö valmistaa sydämemme. Odottaessamme lomaa, kesää, ihmissuhteita, uusia asioita tai rakasta saapuvaksi kotiin, mielemme valmistaa meitä kohtaamiseen.
Niin tämä sumukin. Tässä hetkessä olevien odotusten tarkoituksena on vastata todellisuuteemme. Ettei mikään elämässämme ole ristiriidassa menneisyyden, tulevaisuuden ja tämän hetken välillä. Pysähtyneisyydessä tapahtuu paljon, mikäli antaudumme sen valtaan.
Sumulla on valta osoittaa todelliset tunteemme ja ajatuksemme tästä hetkestä.
