Espanjan Aurinkorannikolle on laskeutunut hiekkamyrsky Saharan autiomaasta. Ensin sää vaikutti vain sumuiselta, mutta pian ilma muuttui täysin oranssinkeltaiseksi, seepiavideoksi. Näkymä on kuin marsilainen maisema. Ihmeellisen erikoinen. Apokalyptisissa elokuvissa kaupungit katoavat hiekkapilviin. Sen voi tänä keväänä melkein kokea.
Vain viikko sitten oli täällä keltainen mutamyrsky, kun hiekka tuli alas sateen kera. Tämä on kuulemma voimakkain hiekkamyrsky kolmeen vuoteen.
Hiekka on todella hienoa ja kevyttä, mutta herkimmät saavat siitä oireita. Yskittää ja kirveltää silmiä. Muusta syystä tutuksi tulleet hengityssuojaimet ovat kätevät nyt ulkona liikkuessa. Ulkona kaikki pinnat, kuten pihakalusteet, terassit, kadut ja autojen pellit ovat hiekassa ja saven kellertävät. Samoin valkoiset pyykit, jos unohti ne ulos juuri nyt.

Lounaistuuli on tarttunut autiomaan hiekkaan, mitä ilmakehä on vetänyt puoleensa ja lennättänyt sen Välimeren tälle puolelle. Näkyvyys on todella huono. Myrsky aiheuttaa ongelmia lentokentillä ja vaaratilanteita moottoriteillä.

Mutta vaikka hiekkasade tuottaakin oranssin maisemakuvan lisäksi myös sotkua ja vaaroja, ja luo erikoisen värisiä iltaruskoja ihmisen ihasteltavaksi, se on uutisten mukaan myös hyödyllinen. Hiekkasateen laskeuduttua se vähentää ilmakehän happamuutta ja parantaa ilmanlaatua.
Hiekkaverho Calima peittää näkyvyyden omaltakin terassilta. Pysäyttää miettimään kaikenlaista. Myrskyjen kauneutta. Hyötyjä. Voimaa.

Hiekkamyrsky muistuttaa Saharan beduiiniperheestä, jossa elämä on puristuksissa. Hiekkamyrsky kertoo kaipuusta Välimeren toiselle puolen. Mahdollisuuksista uuteen elämään. Se kertoo uskosta tulevaisuuteen.
Hiekkamyrsky on myös koskettava elokuva (Elite Zexer, 2016 Netflix), jossa vapaudella on hintansa. Siinä beduiininaiset siivoavat yhä uudestaan autiomaakotinsa lattioita, mutta jo taas ne ovat hiekassa. Naiset ovat vanhojen tapojen vankeja, uhreja. Jos he haluavat muutosta elämään, he tuntevat sen nahoissaan. Ilman rohkeutta, sitkeyttä, yhteistä näkyä ja tahtotilaa luoda tuleville sukupolville kauniimpi elämä, he jäävät hiekkamyrskyn armoille.

Toisinaan on näin. Sinun rohkeat valintasi tuovat tullessaan hyvää ja kaunista, mutta itse et ole sitä näkemässä. Sinulle on annettu mahdollisuus muutokseen, mutta vaikutukset tulevat ilmi vasta myöhemmin. Sinun toimintasi muuttaa asioita, mutta vasta perässä tulijat saavat iloita niistä.
Hiekkamyrsky muistuttaa, että emme elä täällä itseämme varten.

Itkut, kyyneleet ja kipu siitä, ettet saa toivomaasi, tahtomaasi tai odottamaasi. Ettet koe muutoksen vapauttavaa voimaa. Tai et saa nähdä asioiden oikaisua, käännettä, korjaantumista silloin, kun eniten sitä tarvitsisit.
Tämä kaikki voikin olla perässä tulevia varten. Rakkaitasi varten. Ja sinun tehtäväsi on luoda heille se tie. Korjata menneiden aikojen polut. Vapauttaa rohkeus. Murtaa menneisyyden kahleet. Rakentaa se silta.
Sinun elämäsi tehtävä olikin olla pioneeri. Edellä kulkija. Muutoksen tuoja.
Tienraivaaja ja tiennäyttäjä täynnä rakkautta.
Luen. Ajattelen .
Uutta luo, janoisen turva, erämaassakin antaa huomiseen toivoa .
Kuin on aamu. Niin kuin aamukaste. JA erämaakin kukkii!!! Kaktus, ja kukkivat pensaat nousee.
Käy luo – juo , veden lähteet – tiedät missä ne on.
Tämä on lähde.
Et ui vain lammikon lätäköissä . Kun on, ja ollut on, aika tullut on : aika aamuruskon
Kiitos!
Ihana lukea, millaisia ajatuksia kirjotukset herättää. Kiitos! Se on kuin lumipallo, taikka mutavyöry…kertaantuu ja kasvaa.
Lisääntyköön toivo ja ilo!