Kesä Suomessa kääntyy pian elonkorjuun aikaan. En osaa olla ajattelematta, kuinka kahdeksan – yhdeksän kuukautta odotetaan tätä kahden kuukauden minikesää näillä leveyspiireillä. Jotkut odottavat.

Se jotkut olin minäkin.

Kaikki suunnitelmat, elämän kiertokulku, toiveaika ja elämän voima – niiden keskiössä kesä. Valon ja lämmön hellä kosketus. Värien ja marjojen juhla. Vaatekaapinkin ytimessä elämän suvi. Odotus, milloin saa pukea ylle hepeneet ja unohtaa viiman sekä jähmeyden. Unohtaa aamun ja illan, yön ja nukkumaan menon.

Ihana aavistus tuoksuista ja kohtaamisista. Sosiaalisuuskin muuttaa muotoaan vuodenaikojen mukaan Suomessa.

Kesä ihmisen parasta aikaa! Odotettua!

Tosin juuri kesällä moni havahtuu yksinäisyyteensä ja käärii sen väsymykseen tai projekteihin. Nyt on aikaa levätä raskaan talven jälkeen tai aikaa toteuttaa hankkeitaan.

Ja kuitenkin kesän on tarkoitus olla hetkien kokoelmassa kauneinta, makeinta ja suloisinta. Vaan miten nauttia, kun ei ole ketään, kenen kanssa jakaa ilo. Tai miten luoda iloa, kun ei ole varallisuutta.

Siksikö suomalaiset ovat niin raatajakansaa. Pakenevat elämää töihin ja vastuisiin. Kiirehtivät asioiden kanssa kohtaamatta itseäänkään, saati toisiaan. Karistavat joutavanpäiväiset tunteilut ahkeruuteen ja tahdonvoimaan. Välttävät jonninjoutavia hempeilyjä ja arvostavat tekemistä.

Puurtajia kaikki. Elämän kokoelma täynnä suoritettuja pyrkimyksiä ja vaivannäköä.

Täyttymättömiä toiveita hukutetaan myös hiljaa laseihin.

Millainen on sinun kesähetkien kokoelma? Se kerätty kaunis kesävalikoima, järjestettynä sydämen sopukoihin.

Miten tahtoisinkaan kuulla, ettei siinä ollut raatamista kesäprojektista toiseen, vaan rentoutta ja kepeyttä.

Ettei siihen valikoitunut kalliita investointeja, vaan suurta tyytyväisyyttä herättäviä hetkiä.

Toivoin, ettei se muotoutunut materialistisista asioista, vaan monista monituisista ihanista tunteista.

Että ympärilläsi olevat tavalliset asiat saivat sinut hymyilemään – auringonnousu, järvensini, leikkivät oravanpoikaset ja toinen ihminen.

Suotuisia, antoisia ja kauniita kohtaamisia. Arvokkaita ja unohtumattomia hetkiä yhdessä.

Kun on saanut asua ikuisessa kesämaassa, jossa auringon valo leikkii joka paikassa, on tunnustettava säälin tunne Suomen kesää kohtaan. On myönnettävä myötätunto. Harmitus ja pula-ajatus.

Etelä-Espanjan auringon alla kesästä ei ole pulaa. Eikä siten odotuksia täyttää kesää millään.

Siellä hetkien kokoelmassa toiveikkuutta, sydämen lokeroihin lisättyä leikillisyyttä ja ajatusten avoimuutta uusia asioita kohtaan. Hieman hassuttelua, naurua ja opettelua irti vakavuudesta. Rentoutta ja värikkyyttä, jotka saivat valloittaa kaikki päivät. Talven viima ei päässyt jähmettämään tunteitakaan. Hetkiä koostettiin yhdessäolosta ja kiireettömyydestä.

Oli onnellista. Oli hyväntuulista aikaa. Ei erikseen irrotettua kesää, ei tiettyjä kuukausia.

Hyvään oloomme tällä pallonpuoliskolla ei vaikuta kuitenkaan sijaintimme, vaan se, miten koostamme ihanien hetkien kokoelmaamme.

Olosuhteet vaikuttavat tutkimusten mukaan vain 10% ihmisen onnellisuuden kokemiseen. Asenne ja suhtautuminen tilanteisiin vaikuttavat sen sijaan jopa 40%. Loput muotoutunee perimän antamasta persoonallisesta kyvystä ja luonteenlaadusta elää ja kokea.

Tehdään tulevan syksyn nauhasta kaunis ja hurmaava – yhdessä!

• Hiljentyminen ja levollisuus
• Ihmissuhteet ja rajat
• Luovuuden ilo
• Tietoisuus ja voima
• Toivo ja elämänjano
• Tunnemaailman tasapaino
• Unelmat ja ihmeet

---