Tällä viikolla ihmismieli haki taas mainetta ja kunniaa. Paseo Maritimo- rantakatu muuttui Guinnesin ennätysten areenaksi Etelä-Espanjassa.
Aurinko paistoi Välimeren yllä, ja pitkä rantaviiva täyttyi pitsauuneista, jotka oli aseteltu tasaisin välimatkoin pitkin promenadia. Ilmassa leijui tomaatin, sulaneen juuston ja paistuvan taikinan herkullinen tuoksu.
Rantaviivalle koottiin yhtämittainen pöytä, joka kulki silmänkantamattomiin – kuin symbolina yhteisöllisyydelle ja yhdessä tekemiselle.
Vapaaehtoiset, pizzamestarit ja järjestäjät työskentelivät tarkasti koordinoidusti, sillä ennätyksen rikkominen ei ole sattumaa vaan logistiikkaa, mittauksia ja sääntöjen noudattamista.
Ihmiskunta on aina halunnut rikkoa rajoja, rakentaa korkeampia torneja, juosta nopeammin, paistaa suurempia pizzoja.
Guinnessin ennätykset ovat moderni versio tästä kaipuusta – halusta jättää jälki, tehdä jotakin ennenkokematonta, tulla mitatuksi ja tunnustetuksi. Kokea yhteyden voimaa, joka saa meidät kokemaan itsemme voittamattomiksi.
Fuengirolassa se näkyi nyt iloisena hälinänä, yhteishenkenä ja valtavana määränä taikinaa.
Tavoitteena järjestäjillä oli pyrkiä asettamaan uuden Guinness World Records -ennätyksen 2 100 pizzan yhtämittaisella rivillä. Tähän lukuun tähdättiin rikkomalla edellinen ennätys, joka oli 2 059 pizzaa jatkuvana linjana – mitattuna noin 656,76 metrillä ja se saavutettiin Dubain tapahtumassa marraskuussa 2024.
Toistaiseksi ei ole julkaistu virallista vahvistusta siitä, onnistuiko Fuengirola saavuttamaan tai ylittämään tämän Guinness-ennätystä. Puheissa tätä on kyllä jo juhlittu.
Kun tulos virallisesti julkaistaan Guinness World Recordsin kautta, se näkyy heidän omalla listallaan ja lehdistötiedotteissa.
Ehkä kauneinta päivässä oli kuitenkin se, että ennätysyrityksen keskellä ihmiset nauroivat, juttelivat ja jakoivat palan pizzaa toisilleen.Se oli yhteys. Ykseys. Sen suuri voima.
Pöytä oli pitkä – mutta vielä pidempi oli yhteinen kokemus.
Ja vaikka ennätykset joskus rikkoutuvat ja tilastot unohtuvat, muisto päivästä, jolloin koko Paseo Marítimo tuoksui pizzalta, jää osaksi kaupungin tarinaa.
Ihminen ei kaipaa kilpailua, ei pelkkää suoritusta. Hän kaipaa merkitystä. Hän kaipaa tulla nähdyksi. Huomatuksi. Kohdatuksi. Ja elää yhdessä toisten kanssa todeksi elämää.
Kunnia ja ennätykset ovat vain yksi tapa sanoa: “Minä olin täällä.” “Me teimme jotain, joka huomattiin.”
Näkyvyys tuo kokemuksen arvosta. Kun suoritus mitataan ja tunnustetaan, se vahvistaa identiteettiä. Yksilön tai yhteisön.
Kaikista arvokkainta kuitenkin kokemus yhteydestä kuulua johonkin. Ja yhdessä me pystymme mihin vain. Siinä maistuvan elämän salaisuus.
Ennätykset luovat selkeitä mittareita maailmaan, joka on usein ympärillämme kaoottinen.
Numero on konkreettinen. Se antaa rajat.
Kun jokin on mitattavissa, se tuntuu hallittavalta. Se antaa kokemuksen järjestyksestä. Ja mieli rauhoittuu ja iloitsee hetken verran.
Lepo kuitenkin pian katoaa ja muuttuu levottomuudeksi. On aika etsiä jotakin uutta iloa, mikä toisi merkitystä.
Jos arki rakentuu suoritusten varaan, silloin rauha katoaa.
Jos arvo riippuu sijoituksesta, silloin mikään ei riitä.
On hyvä ja terveellistä iloita saavutuksista. On kaunista juhlia yhdessä. On inhimillistä haluta onnistua. Elämästä kuuluu saada nauttia ja riemuita. Yhdessä.
Mutta ehkä kaikkein syvin merkitys syntyy siitä, että meidät tunnetaan.
Pysyvin arvo syntyy rakkaudesta.
Ei suorituksesta, vaan suhteesta.
Ei sijoituksesta, vaan siitä, että olemme arvokkaita jo ennen kuin teemme yhtään mitään.
Emme lopulta kaipaakaan kysymystä: -Kuka voitti?
Me kaipaamme kokemusta siitä, mikä tekee elämästä merkityksellisen – vaikka kukaan ei näkisi, ei mittaisi, ei kysyisi.
Ja ehkä juuri siinä hiljaisessa, mittaamattomassa hetkessä ihminen löytää sen, mitä hän on koko ajan etsinyt.
Hänet, joka tuntee meidät läpikotaisin. Hän, joka meidät loi. Ja joka silti ja juuri siksi rakastaa meitä. Ja joka tahto meille vain hyvää.
Jouluyönä enkelit sen kuulutti: -Jumalalla hyvä tahto ihmistä kohtaan, jota hän rakastaa.
Hyvää joulua ja pitsanmakuisia hetkiä siis meille kaikille yhdessä!
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
