Joulu- ja tammikuu ovat Espanjassa erityisiä flamencofestivaalien ja -kilpailujen aikaa, mutta kaikissa feriajuhlissa ja kausijuhlissa siitä saa aina maistiaisia. Suuret kansainväliset festivaalit järjestetään vuosittain Murciassa ja sinne osallistuu flamencon maailmanmestareita.

Flamenco on Andalusian alueella kehittynyt musiikki-ja tanssilaji. Flamencon ylläpitäjinä ja kehittäjinä sanotaan olleen romaniheimot, mutta sen historialliset juuret ulottuvat aina juutalaiseen ja maurien perinteisiin saakka.
Nimi flamenco tarkoittaa kuulemma maatonta paimenta, kiertolaista. Ja niinhän romaniheimokin on yhä – ilman omaa paikkaansa, maataan, silti syvästi oman kulttuurinsa vaalija.

Espanjassa 1400-luvun uskonnollisissa ja etnisissä vainoissa maurit, juutalaiset ja romanit pakenivat vuoristoihin asumattomille etelän seuduille ja luoliin. Näin kolme kulttuuria yhdistyivät ja syntyi nämä ainutlaatuiset rytmiset ja ilmaisulliset flamencon musiikin ominaisuudet.
Se on valloittava tapa kommunikoida ja ilmaista ihmisen olemusta ja olemassaoloa. Se vahvistaa kaiken olemisen, ajattelun ja maailman näkemisen tavat.
Se on todellakin enemmän kuin vain tanssia tai vain musiikkia. Se on sisäisten unelmien herättelyä ja menneiden kipujen hoitamista.
Se on mahdollisuus sijoittaa itsensä tähän hetkeen, tuolle puolen, minän ulkopuolelle ja minän läheisyyteen, menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Se valloittaa ajan ja siinä kosketat elämän mystisyyttä.
Olet tekemisessä pyhän luovuuden kanssa. Taiteen, joka koskettaa sisä- ja ulkopuolelta sinua. Kuulet omantuntosi äänet ja näet intuitiosi voiman. Hillittömän rakkauden ja ylenpalttisuuden asenteet.
Opit, ettei aineellisella ole merkitystä. Olet vain tässä, nykyhetkessä.

Flamenco on seremoniallinen ja pyhä. Se kertoo tarinaa elämästä. Siihen kuuluu omanlaisensa kitara ja kastanjetit ja taitavat soittajat.
Flamencoasukin on upea. Tietämättäni ja tiedostamattani olen tämän mallisia juhlapukuja aina ihaillut. Naisilla kauniisti liikkuva hame, punaista, valkoista, mustaa, turkoosia, röyhelöä, pilkkuja, ruusukuvioituja hapsutettuja silkkihuiveja, suuria punaisia kukkahiuskoristeita.
Miehillä hatut, mustat housut, korkea vyö, valkoinen kauluspaita, liivitakki ja kiillotetut kengät.
Flamencon korkeakorkoisissa tanssikengissä on remmit ja pohjapuolella kengän kärjessä sekä korossa on nauloja, jotka voimistavat koputuksen ääntä.

Tanssia, karkeloida, iloita, juhlia, elämää ..Täällä osataan! Ääntä, naurua, tunteita, värejä ja tuoksuja. Sitä on Espanjan Andalusiassa. Mikään ei ole niin vakavaa tai vaikeaa, etteikö voisi laulaa ja tanssia yhdessä.

Tämä on vahvaa aineetonta kulttuuriperintöä.
Flamencon ”kultainen kausi” ajoittuu kauaksi 1800- ja 1900-luvulle. Osattuasi mainita 1900-luvun alun tärkeimpiä flamenco-nimiä – muun muassa laulaja Silverio Franconetti, kitaristit Sabicas ja Ramón Montoya sekä tanssijat Vicente Escudero ja Carmen Amaya – saat avattua heti syvällisemmän keskustelun.
Flamenco jakautuu lähes viiteenkymmeneen eri tyylilajiin. Eri tyylilajeista voi olla jopa tuhansia eri variaatioita ja lisää syntyy jatkuvasti.
Opin, että on olemassa perinteistä sekä turismi-flamencoa. Kumpaakohan sain maistaa?