Otsikko on yleistävä, mutta pääsiäisen lomaviikko ja vapaapäivien kokoelma Espanjassa ei ole vain vanhakantainen pyhäviikko, vaan iloinen juhla elämän kaikissa sävyissä – surusta iloon, hiljaisuudesta musiikkiin, huolirukouksesta ylistystanssiin.

Kun Pohjolan kevät vielä hapuilee valoaan, Andalusiassa kadut täyttyvät värikkäistä kulkueista, suitsukkeen tuoksusta, flamencon rytmistä ja ilon pisaroista ihmisten silmissä.

Kurkistaessasi pääsiäisen juhlintaan on Espanja täydellinen kohde, kun haluaa tuntea elämän sykkeen sydämessään.

Kulkueista ja musiikista olen jo aiemmin kirjoitellut. Jokaisella kulkueella on oma merkityksensä, ja ne saattavat kestää yön pikkutunneille saakka.

On hämmentävää, kun naiset surupuvuissaan oikeasti itkevät vuolaasti ja ääneen viedessään kukkia patsaille. Pienet tyttöset tutkailevat ja ottavat mallia, matkivat, kyyneleet valuvat ,kun on surun aika.

Juhlakansaa tämä on.

Flamencopuvut, kirkkaat värit ja taputuksia nostattava musiikki valtaavat kadut kun puolestaan on ilon aika. Ihmiset tanssivat, laulavat ja nauravat.

On kuin elämä itse olisi päättänyt juhlia uutta alkua – aivan kuten kevät, kun ensimmäiset silmut puhkeavat ja lintujen laulu täyttää ilmatilan.

Espanjalaisessa musiikissa tuntuu kuin sydän hakkaisi kantapäillä lattiaa vasten ja sielu laulaisi läpi liikkeiden. Se ei pyydä lupaa, vaan ottaa tilansa – täysillä, voimalla ja läsnäololla.

Tätä suomalaisen jäätynyt sielu on kaivannut.

Flamencokaan ei ole vain tanssia, se on tunne. Se on surun ja ilon, kaipauksen ja kiihkon ilmentymä. Se jos mikä sopii juhlaan kuin juhlaan.

Musiikki on joskus surullinen, joskus raivoisa, toisinaan riemukas. Espanjalainen musiikki kertoo elämän koko kirjon – ja siksi siihen on niin helppo samaistua, vaikkei Espanjassa olisi koskaan käynytkään.

Kun espanjalainen tanssii flamencoa, koko keho kertoo tarinaa täynnä tunteita. Siinä on sydämen rytmi ja sielun laulu läsnä. Se kutsuu elämän herkkyyden, voiman ja kulttuurisen uteliaisuuden esille meissä.

Se on jotakin hyvin henkilökohtaista. Siinä ei esitetä vaan eletään. Jokainen liike ja ele kumpuaa sisältä. Tunteet ovat totta.

Sitä se on, tunteet ovat täällä totta.

Emmekö me suomalaiset kaipaakin toisinaan jotain enemmän arkeen? Syvyyttä, kipinää, muistutusta.

Valmista tortilla españolaa tai paellaa, sytytä kynttilä keväiseen iltaan ja pysähdy elämän äärelle. Laita soimaan

• Paco de Lucía – Entre dos aguas
• Vicente Amigo – Tierra
• Camarón de la Isla – La Leyenda del Tiempo
• María José Llergo – Niña de las Dunas

Tanssi keittiössäsi villisti, vaikka et askelia osaisikaan. Anna musiikin kertoa sinulle tarinaa. Ehkä rytmi tarttuu sieluusi ja ehkä löydät itsestäsi palan Andalusiaa. Duende” on se voima, joka tekee flamencomusiikista unohtumatonta.

Musiikki koskettaa aina sielua.

Olethan itkenyt jonkin kappaleen aikana itsekin ja saanut kylmiä väreitä sävelten kohdalla. Sydämen sykkeesi on noussut. Jokin voimakas muisto pulpahtanut pintaan. Musiikki todellakin tuo ihania muistoja esille, joita sanoin emme enää osaa tavoittaa. Ja musiikki purkaa niitä tunteita, joille ei ole ollut paikkaa tulla puretuksi.

Siksi on todella merkityksellistä, millaisella musiikilla sieluaan ruokkii.

Musiikki vaikuttaa meihin syvästi – ja tälle on olemassa yllättävän paljon tieteellistäkin selitystä. Sanovat sitä “frissonniksi”, kun odotuksemme musiikin etenemisestä yllätetään syvillä tunteilla.

Espanjalaiset sen tietävät. Musiikki stimuloi aivoissa monia kohtia samanaikaisesti. Erityisesti tahdosta riippumattomia toimintoja. Mielihyvähormonia alkaa erittymään ja kuunnellessa koemme samoja tunteita kuin rakastuessa.

Espanjalaiset sen tietävät – voimakas musiikki vaikuttaa suoraan kehoon ilman, että voimme edes hallita sitä. Ja musiikki hoitaa syvältä ja se yhdistää ihmisen muihin.

On monta syytä viettää juhlaa, laulaa ja tanssia, antaa musiikin valloittaa ja olla voimakasta.

Jokainen juhla voi olla juuri oman näköinen – yhdistelmä vanhaa ja uutta, pohjoista ja etelää, hiljaisuutta ja riemua. Niin kuin espanjalaiset elävät täysillä hetkessä, niin voimme mekin – vaikka sitten keinahdellen pihlajan alla. 🙂

Me rakastamme pieniä ja rauhallisia yksityiskohtia elämässä – tapaa, jolla tuuli käy pihlajanoksan läpi, hiljaista hetkeä ja lintujen laulua huhtikuun aamussa. Mutta joskus tekee hyvää uppoutua myös toisenlaiseen rytmiin – sellaiseen, joka herättää kehon, herättää suuret tunteet ja muistuttaa siitä, kuinka kauniisti voimme ilmaista itseämme.

Kokeile tuoda espanjalaista fiestaa omaan pohjalaiseen pääsiäiseen. Koet olevasi uudella tavalla elossa!

---