Asun jälkiruokien maassa. Se sopii minulle. Ja se on ihmeellistä. Pikkutyttönä kirjoitin tarinoita ja piirtelin kuvia jälkiruokamaasta. Niissä kuvissa oli paljon hedelmiä, leivoksia, lettuja ja myös palmuja. Ja kaariholvimaisia kotien seinustoja. Niissä oli aurinkoa. Kesä.
Täällä Espanjassa kadut ovat reunustettuja palmuilla ja confiterioilla, pastelerioilla, graniereilla – makeapaikoilla, kakkukaupoilla, kahviloilla, leipomoilla. Ja piirustukseni kuvat on otettu huomioon paikallisessa arkkitehtuurissa. 🙂 Ihmeellisen ihanaa!
Espanjalaisen tavan mukaan kahvia ei juoda kera jälkkärin, vaan sen jälkeen. Jos tahdot juoda kahvilassa kahvisi kera makean, muista pyytää se erikseen.
Kun jälkiruoka on nautittu aterian jälkeen, kukaan ei singahda pöydästä mihinkään. Silloin koittaa aterian yksi tärkeimmistä hetkistä: sobremesa – ruoan sulattelu pöydän ääressä istuskellen ja rupatellen, joka voi kestää puolesta tunnista tuntiin, tai jos aikaa on, vaikka miten pitkään. Samalla siemaillaan kahvia tai teetä.
Nyt istuin viettämässä sobremesaa Välimeren aaltojen hyräillessä taustalla ja huojuttaen kevyesti palmuja, kuin ylistäen. Olimme juhlistaneet merkityksellistä päivää ja iloisia tapahtumia syöden yhdessä. On ihanaa herkutella ja nauttia.
Samalla muistin viestin eräältä lukijaltani, olisiko minulla vapauttavaa postausta herkuttelusta. Tästä hetkestä voisi syntyä sellainen, mietin.
Jokainen tilanne herättää jonkin tunteen ja siihen voi meillä olla liittyneenä jokin suuhunpantava, muisto tai mielihalu. Tiedämme myös, että nimetön olo voi johtaa mässäilyyn. Jos kehoviestit eivät saavuta mieltä, toimimme tunteiden vallassa. Jos näin on, olemme tunnesyöjiä.
Pureskeletko pettymykset? Nieletkö naamioituneet tuntemukset? Palkitsetko päivän maistuvin paloin?
Tunteet viestivät meille ajatuksista. Kehomme viestii meille merkityksellisiä sanomia. Osaammeko hiljentää ja kuulla?
Kaikki tunteet vatsassa eivät ole ruokaa haluavia. Vatsassa tuntuu jännitys, pelko, yksinäisyys, pettymys, kiire, tyhjyys, suru.. Voimme reagoida niihin ruoalla tai herkuilla, mutta se ei muuta oloa.
Mielen kokiessa matalapainetta, ei maistu mikään senkään vertaa. Joku meistä taas syö suruunsa. Toinen tasaa tai turruttaa tunteet ruoalla. Yhtä syöminen lohduttaa – hetkisen. Paino nousee ja mieliala laskee. Suuhunpantavat voivat olla satunnaisherkuttelua huoliin. Herkkuhetket reagointitapa. Toisinaan hemmottelua tai hetken hurmaa. Keho, ajatukset, tunteet ja ruoka tahtovat tehdä yhteistyötä, mutta ei kilpaillen.
Makea elämä. Sellaista jokainen haluaa. Sitä toivotamme toisillemme; Kermaista, mansikkaista, sokerista ja suloista vuotta. Toivomme kuulevamme makeita sanoja. Siirappia ja suklaadippiä – sopivasti onnellisuutta sekoitettuna arkeen.
Makeaa on ihana nautiskella, kun olo on tasapainoinen, muutenhan tulee huono olo. Tarvitsemme siis tasapainoa. Se on itsensä johtamista. Sitä, mitä tahdomme, toivomme ja unelmoimme ja niihin ajan käyttämistä.
Rakennatko oman näköistä elämää ja vahvistat siten hyvinvointiasi?
Kun kaikilla elämänalueilla on harmonia, on ihana levätä ja myös herkutella, maiskutella ja juhlia elämän makeutta. Silloin ei tule huono olo.
Vapauttava herkuttelu ei ole huoletonta elämänmenoa. Se on luonteenlujuudella ja tahdonvoimalla kuorrutettuja konvehteja. kuin kausia. Maltilla päällystettyjä muffineja kuin minuutteja. Ja päättäväisyydellä peitettyjä briosseja kuin päiviä. Onko sinulla reseptit näihin tallella?
Onnistuneet reseptit kirjoitetaan aina järjestykseen. Vapauteenkin liittyy järjestys. Pysähdytään siis hetkeksi ja asetellaan elämän osasia uuteen järjestykseen. Tehdään asioita toisin ja kokeillaan rohkeasti uusia tapoja. Luovutaan turhista odotuksista ja tärkeyslistoista.
Makean elämän resepti tulee valmistaa tarkoin. Se on kuin jälkiruoka, joka kysyy pitkän valmistusajan ja erityisiä, tuoreita sekä arvokkaita ainesosia. Aineksia, joita on kypsytetty ja prosessoitu. Sitä uupuvat itsesyytökset, itseinho ja menneisyyden tunnesyöminen ja tilalla on mieltä kohottavia ainesosia.
Makea elämä on suloinen sekoitus avoimuutta, joustavuutta ja rajoja. Tasapainoinen kokonaisuus kepeää lapsellisuutta ja kokenutta varttuneisuutta.
Elämä on tarkoitettu nautittavaksi.
Tänään on oikea hetki vapauttaa itsensä iloitsemaan ja maistamaan sen täyteläisyyttä ajan kanssa! 🙂 Ja siihen me jokainen tarvitsemme ihmeitä.
¡Disfruta de una sobremesa!
