Alat kuolla hitaasti

Alat kuolla hitaasti

Alat kuolla hitaasti,

jos et matkusta,
jos et lue,
jos et kuuntele elämän ääniä,
jos et arvosta itseäsi.

Alat kuolla hitaasti, 
kun tapat itsetuntosi,
kun et anna muiden auttaa sinua.

Alat kuolla hitaasti, 
kun sinusta tulee tapojesi orja,
ja joka päivä samoilla poluilla kävelet,
jollet muuta rutiinejasi,
käytä eri värejä, 
puhu niille, joita et tunne.

Alat kuolla hitaasti, 
jos vältät intohimoa,
ja myrskyisiä tunteita.
Niitä, jotka saavat silmäsi syttymään, 
ja sydämesi lyömään nopeammin.

Alat kuolla hitaasti, 
ellet ota riskiä,
jos teet vain sitä mikä on turvallista epävarmoille, 
jos et lähde unelmiasi kohti, 
josset salli itsellesi ainakin kerran elämässäsi paeta muiden neuvoja. 

Älä anna itsesi kuolla hitaasti. 

-Martha Medeiros-

– alkuperäinen on pidempi, espanjalainen; Martha Medeiros

Muere lentamente

Muere lentamente
quien se transforma en esclavo del hábito,
repitiendo todos los días los mismos trayectos,
quien no cambia de marca.
No arriesga vestir un color nuevo y no le habla a quien no conoce.

Muere lentamente
quien hace de la televisión su gurú.

Muere lentamente
quien evita una pasión,
quien prefiere el negro sobre blanco
y los puntos sobre las “íes” a un remolino de emociones,
justamente las que rescatan el brillo de los ojos,
sonrisas de los bostezos,
corazones a los tropiezos y sentimientos.

Muere lentamente
quien no voltea la mesa cuando está infeliz en el trabajo,
quien no arriesga lo cierto por lo incierto para ir detrás de un sueño,
quien no se permite por lo menos una vez en la vida,
huir de los consejos sensatos.

Muere lentamente
quien no viaja,
quien no lee,
quien no oye música,
quien no encuentra gracia en si mismo.

Muere lentamente
quien destruye su amor propio,
quien no se deja ayudar.

Muere lentamente,
quien pasa los días quejándose de su mala suerte
o de la lluvia incesante.

Muere lentamente,
quien abandona un proyecto antes de iniciarlo,
no preguntando de un asunto que desconoce
o no respondiendo cuando le indagan sobre algo que sabe.

Evitemos la muerte en suaves cuotas,
recordando siempre que estar vivo exige un esfuerzo mucho mayor
que el simple hecho de respirar.
Solamente la ardiente paciencia hará que conquistemos
una espléndida felicidad.

Martha Medeiros

Ihanaa syksyä sinulle toivottaen!

– Pihlajakeinu

, ,


Pihlajakeinu

Herättikö postaukseni ajatuksia? Kommentoi, niin jutellaan lisää.

Pihlajakeinu Com
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.