Espanjassa asuessa olet todella vähän sisätiloissa. Vietämme suurimman osan päivästämme ulkona. Suomessa sen sijaan päivät kuluvat keinovalossa, ja aivot eivät saa tarvitsemaansa valosignaalia. Tämä johtaa väsymykseen ja aivojen pomppailuun. Rytmi häiriintyy.
Aivot rakastavat valoa. Auringon valo on aivojen alkuvoima.

Ajankohtainen asia Suomessa kuulostaa tällä hetkellä olevan aivoenergia.
Aivojen hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään erityisesti työelämässä nyt huomiota, varsinkin digitaalisen työn lisäännyttyä. Puhutaan ja koulutettaan aivoterveydestä ja aivojen vanhenemista ennaltaehkäisevästä arjesta. Aivoergonomia ihan uusi käsite.
Säännölliset tauot ja liikkuminen.Työympäristön optimointi.Unen ja palautumisen huomioiminen: Työn rytmittäminen. Näistä pursuaa vakavaa tekstiä. Neurotiede ja neuroteknologia ahkeroi.
Aloin kurkkimaan, puhutaanko täällä Espanjassa tästä aiheesta. Espanjalaisessa arjessa aivoterveys on lie ollut aina tuttu juttu. Mietin.

Työtä tehdään Espanjassa hieman rennommalla otteella kuin Suomessa. Keskeytykset eivät lie pulmana. Se on tapana. Tauot ja vuorovaikutus korostuu täällä.
Pihakadun huoltotöitä seuratessa voi vain hämmästellä, kuinka seitsemän ja välillä kymmenenkin miestä rupattelee kypärät päässä ja homma hoituu kuukaudessa. Suomessa tuon kun olisi suorittanut kaksi miestä viikossa.

Palautuminenkin hoidetaan täällä työn lomassa. Ei sen jälkeen.Espanjalaisessa kulttuurissa työn ja levon rytmi on luonnollisesti tasapainossa. Päivän aikana pidettävät tauot, kuten “desayuno” (aamukahvitauko) ja pitkä lounastauko, eivät ole vain ruokailua, vaan hetkiä pysähtyä, keskustella ja hengittää.
Siesta ei tosin ole enää yleinen kaikkialla, mutta sen taustalla oleva ajatus elämän rytmittämisestä – aktiivisuus ja lepo vuorottelevat – elää yhä täällä syvällä arjessa.
Ihmiset ottavat aikaa kahvikupin äärellä, kävelevät rauhassa, kohtaavat toisensa kasvotusten. Työpäivän keskelläkin pyritään läsnäoloon, inhimillisyyteen ja mielen palautumiseen.

Espanjalaisessa yhteiskunnassa painotetaan, ettei jatkuva kiire ole tehokkuuden mittari. Sen sijaan uskotaan, että ihminen on tuottavimmillaan, kun hän voi hyvin sekä fyysisesti että henkisesti. Siksi palautuminen hoidetaan täällä – ei päivän päätteeksi – vaan osana työpäivää, elämän rytmissä.
Työympäristö ei kuormita, ei luo paineita, ei ole tehokkuusvaatimuksia. Yksi asia hoidetaan kerrallaan ja yhdessä.
Mielen hyvinvointi on ykkösjuttu. Että kaikilla olisi töissä mukavaa. Näinhän me suomalaisetkin puhumme, mutta todellisuus on eri hyvinkin usein.

Aivoruoastakin paljon tutkimuksia. Täällä Välimeren rannalla se lie myös selvää. Pähkinät, oliiviöljy, rasvaiset kalat, avokadot, vihreät lehtivihannekset, fermentoidut ruoat….Luonto tarjoilee täällä ympäri vuoden tuoretta ja terveellistä aivoruokaa.

Neurotieteilijä Rafael Yuste varoitti mahdollisesta jakautumisesta ihmiskunnassa, jossa osa ihmisistä voi saada “aivojen parannuksia” uuden teknologian avulla. Aivojen uusi arvo on nyt ymmärretty.
Aivot ovat komentokeskuksemme. Ne säätelevät aivan kaikkea – ajatuksia, tunteita, liikkeitä, muistia, oppimista, hengitystä ja sykettä. Aivot ovat koko elämän, kokemisen ja toiminnan ydin. Ja nyt niiden hoitoon on uutta tietoa.
Tieteilijät korostavat samalla kuitenkin tarvetta suojella aivojen yksityisyyttä ja edistää tasa-arvoista pääsyä aivoteknologioihin. Ollaan myös ajamassa lainsäädäntöä, joka suojaisi aivojen aktiivisuutta, ja Espanja tahtoo olla ensimmäinen maa Euroopassa, joka ottaa tällaisen lain käyttöön.

Ja aivot ja aurinko. Omallakin elämänkokemuksella sen vahvistavan voiman voi todeta.
Kuvittele kirkas aamu. Aurinko nousee, valo osuu silmiin, mieliala kohoaa ja olo virkistyy. Auringolla on suora yhteys aivojemme toimintaan, ei vain tunteisiin. Valo käynnistää aivot.

Auringonvalo toimii luonnollisena lääkkeenä jaksamiseen, hormonituotantoon, energiaan, keskittymiseen, muistamiseen, oppimiseen. Ja onhan tuo D-vitamiinin luonnollinen ja alkuperäinen lähde.
Auringonvalon puute todellakin on tutkitusti syy mielialan muutoksiin, masennukseen, kognitiiviseen heikentymiseen ja ties mihin raihnauteen.
Espanjassa aurinko on arkipäivää, ja tutkimukset osoittavat, että sen myönteisillä vaikutuksilla on todella laaja-alaisia hyvinvointivaikutuksia koko yhteiskunnan tasolla.

Etsimme usein vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Yksi niistä on yksinkertainen, ja kuulet sen usein. Miten voisimme elää paremmin?
Ja vastaus löytyy valosta.
Todellakin elämänlaatu paranee auringonvalossa eläessä, mutta valo ei ole vain ulkona, se voi olla myös sisällämme.
Ilman valoa ei ole maapallolla elämää. Ilman valoa ei ole sisällämme elämää.

Paljon puhutaan heräämisestä elämään, on luentoja tunnistaa sisäinen valo, ja kirjoja valoon kytkeytymisestä. On henkisyyttä käsitteleviä seminaareja ja tietoisuutta lisääviä retriittejä. On korkeamman yhteyden valohoitoja ja on kirkastumisen kokouksia. Valon polkuja ja valon maljoja.
Jokainen ihminen todellakin kaipaa valoon.
Kaikki nuo kuitenkin ovat riippuvaisia ajasta, paikasta, suorituksista ja rituaaleista. Ne antavat kyllä hetkellistä valoa.
Valo, jonka löytäminen vaatii ponnisteluja, on ehtyvä, hauras, ja sen voima katoaa.
Vapauttava ja voimaa antava valo on elämän syvin totuus.

Hengellinen voima, joka virtaa meissä, on lahjaa Jumalalta. Se itsessään tuo valoon kaiken, mikä meissä on pimeyttä. Se näyttää pelot, epäilykset, kivut, itsekkyyden. Ja se luo yhteyden kaikkeen – itseemme, muihin ja Jumalaan.
Se valo on rakkauden lähde. Siinä on ehtymätön elämänvoima.

Tuo valo ei ole riippuvainen meistä, vaan se on itsessään täydellinen ja pyhä.
Se on lahja, joka on meitä varten. Se odottaa meitä vastaanottamaan. Se ei koskaan katoa, ei muutu eikä vaadi meidän täydellisyyttämme, vaan on valmis valaisemaan elämämme joka hetkessä, kun avaudumme sille.
Tuo valo ei tuomitse, eikä pakota – se ainoastaan parantaa ja ravitsee.
Siinä valossa on ilo ja levollisuus.

“Minä olen maailman valo. Se joka seuraa minua, ei vaella pimeydessä, vaan saa elämän valon.” Johanneksen evankeliumi 8:12.
“Jumala on valo, eikä hänessä ole pimeyttä lainkaan.” 1. Johanneksen kirje 1:5.
“Minä olen valo, joka on tullut maailmaan, etten minä jokaista, joka minuun uskoo, jättäisi pimeyteen.” Johanneksen evankeliumi 12:46.
“Te olette maailman valo. Ei voi piilottaa kaupunkia, joka on vuorella. Ethän myöskään sytytä lamppua ja pane sitä vakan alle, vaan lampunjalkaan, niin se antaa valoa kaikille huoneessa oleville.” Matteuksen evankeliumi 5:14–15.
“Herra on minun valoni ja pelastukseni, ketä minä pelkäisin?” Psalmi 27:1.

Tämä on se valo, jota me kaikki kaipaamme ja johon voimme turvautua – ei paikan, ajan tai suoritusten kautta, vaan uskon ja rakkauden valossa.
Tämä valo valaisee ymmärryksemme, antaa viisauden ja toivon. Tämä valo on ikuinen.
Olkoon valo niin kirkas, että se valaisee polut, joita kuljet.
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet