Itsestä voi meillä ihmisinä olla omia versioita ja tuunattuja versioita. Muiden muokkaamia, päättämiä, vaikuttamia ja sanelemia.
Nähtävissä on lavastettuja ja kopioitujakin. Hyvin feikattuja ja takakireitä. Sellaisia, jotka ovat kiinni hyötymisessä tai juonittelussa, valheellisesti uskotellen itselle ja muille kaiken näkyväisen olevan arvokasta ja hyvää.
Vain aivan lähitarkastelussa selviää epäaitous. Useimmiten niin lähelle ei pääse.
Epäaitoa on suojeltava, varjeltava paljastumasta ja siksi siihen tarvitaan varasuunnitelmia. Se vie energiaa ja luottamusta.

Aito versio on arvokkain. Se on alkuperäinen ja paras. Originelli. Ei-dropattu, vaan jotakin todellista ja erikoista.

Aito versio ei jätä kysymyksiä. Se paljastaa ja puhuu kaiken. Sanoittakin. Päästää lähelle eikä pelkää haavoittuvuuttakaan. Siinä kaikki ovat tasapainoisesti ja kauniisti. Puhuttelevaa ja kunnioitusta herättävää. Ja herkkää.

“Minusta on tulossa aidoin versio itsestäni”, sanoi eräs nuori nuorten illassa jutellessamme. Wau! Todellakin voimme kasvaa aidoksi. Kasvaa ilman mitään teeskentelevää tai pinnallista. Kohden pysyvää ja lujaa. Kirkasta ja kaunista.
“Jos toinen ei tiedä, kuka pohjimmiltaan on, miten voi luottaa siihen, mitä se edes sanoo?”
” Tahdon olla aidoimmillani sellainen tyytyväinen ja kiitollinen itseen ja mun elämään.”
Ihanaa pohdintaa!

Sisäisen maailmansa etsimisen ja löytämisen aarteena on todellakin aidoin versio itsestä. Silloin olemisen määrittelee vapaus ja ilo.
Aidoin versio on vailla tarvetta tuoda itseään esille tai luoda itsestään harkittua, tietyntyyppistä kuvaa. Aidoin versio on ehjä ja tyyni.
Ihmisen sisältä kumpuaa se perusta, jonka päälle voi rakentaa kestävän, aidon maailman. Tuo sisältä kumpuava rehellisyys, luotettavuus, johdonmukaisuus. Jotain sellaista, missä totuus on läpivalaissut aivan kaikki ajattelun kerrokset.

Jokainen voi olla aidon version itsestä.
Osat syvimmissä syövereissä, kaikki salaisessa sielunmaailmassa on kuitenkin ennen sitä tultava ilmi. Kun mieli on hiljaa, voi nuo asiat nähdä sellaisina, kun ne ovat. Silloin, jos koskaan, kaikki on vastaanottavaista.
Jos emme suostu tähän kasvuun vapaaehtoisesti – niin kuin tämä nuori- elämä järjestää kyllä ihmisiä ja olosuhteita ympärillemme kerta toisensa perään, joiden tarkoituksena on tuoda ilmi sisimpämme syvimmät vaikuttimet, motiivit ja asenteet.
Voitko sanoa olevasi aidoin versio itsestäsi? Se paras.
Todellinen ja alkuperäissuunnitelman mukainen.