Espanja oli yksi viimeisistä maista Euroopassa, joka lopetti orjuuden. Viralliset kirjoitukset kertovat sen tapahtuneen vuonna 1886.
Yli 400-vuotisessa orjakaupassa Espanja käytti systeemiä, jossa orjia tuotiin Afrikasta ja heitä käytettiin siirtomaissa kaivoksissa sekä sokeri- ja tupakkaplantaaseilla, mutta myös mantereella. Tällä rakennettiin Espanjan kaupunkien infrastruktuuri ja vaurastuminen.
Arvioit maahan orjiksi kuljetetuista vaihtelevat miljoonasta muutamaan miljoonaan.
Orjat tulevat yhä Afrikasta, sinulle kerrotaan ja huomaat sen.
He työskentelevät yhä kasviplantaaseilla auringon noususta auringon laskuun.
Viljelmät ovat laajat, yli 50000 hehtaaria, eli noin kaksi kertaa Helsingin maapinta-ala.
Ardan on yksi näistä alueista, siinä missä Almeriakin. Tomaatit, viinirypäleet, vesimelonit, mansikat, mantelit, oliivit…. ostoskassissa ympäri Euroopan mahdollistaa työperäisen orjuuden tänä päivänä.
Harva ajattelee, kerkeää ruokakaupassa kiireiltään miettimään tai pohtiiko koskaan, mitä oman ostoskassin takana tapahtuu.
Valitettavasti tämän runsaan ja mehukkaan sadon takana piilee nykyaikaisen orjakaupan varjo. Sen hinta ei näy hintalapussa.
Työntekijöiden ihmisarvo, oikeudet ja vapaa tahto ovat osa tuotantoketjua, joka pidetään hiljaisena.
Jokainen ruokaostos on ravintoa, mutta se on myös äänestys ihmisoikeuksien puolesta tai niiden ylitse.
Ruoka kertoo tarinaa ihmisten työstä, olosuhteista ja valinnoista. Yhdessä voimme vähentää varjoa, joka on näiden kauniiden hedelmien ja vihannesten takana.
Surullisia tarinoita kuulet, jos tahdot kuulla. Orjuus on lähellä meitä jokaista.
Orjuutta voidaan myös kauhistella.
Orjuus ei ajassamme ole sidottu kettingeillä tai kahleilla. Se on olemassa piilossa toisiltamme, aivan jokaisen arjessa.
Nykyajan orjuus on aivan lähellä jokaisen sydäntä.
Menneisyyden kahleet ja pelon orjuus virheistä tai pettymyksistä sitovat paikalleen. Estävät elämästä vapaasti. Astumasta unelmiin.
Työn kiireen kahleet, aikataulut, tehokkuus ja tuotettavuus sitoo monet tuntemaan, ettei yhteiskunnan orjuuttavista velvollisuuksista voi koskaan päästä irti.
Materian orjuuttamina monia ohjaa mainokset ja ympäristön trendit. Halu omistaa ja halu näyttää hallitsee ajatuksia ja tunteita. Vertailu, ulkonäköpaineet ja sosiaalinen media orjuuttaa useita. Se sitoo mielen, itsetunnon ja lopulta omantunnon. Ei koskaan ole tarpeeksi ja hyväksytty.
On riippuvuuksia, jotka orjuuttavat. On kokemusmaailman siteitä. On myös valat ja kiroukset, jotka pitävät kahleissa.
Mutta on myös keinoja vapautua.
Tietoisuus ja läsnäolo auttavat tunnistamaan orjuuttavat tavat ja tottumukset. Hiljentyminen avaa silmät näkemään merkitykset, syyt ja seuraukset.
Todellinen vapaus ei kuitenkaan synny pelkästään oman tahdon tai tietoisuuden kautta omin voimin, vaan siitä, että annamme itsemme väkevämmälle.
Vahvoin vapautus, täydellinen vapautuminen orjuuttavien asioiden hallinnasta ja kahleista tulee vain Jumalalta.
“… totuus tekee teidät vapaiksi.” Johannes 8:32
Hiljentyminen ja rukous avaa sydämen vastaanottamaan tätä totuutta. Jumalan rakkauden ja armon täyttäessä mielen ja sydämen, orjuuttavat ajatukset, pelot ja riippuvuudet menettävät otteensa.
Vapaus ei ole vain esteiden poissaoloa, vaan se on sydämen syvää riemua ja rauhaa.
Todellinen sisäinen vapaus on mahdollista. Se on ihmettä. Se, ettei mikään – olipa se huoli, mielihalu, menneisyyden kokemus tai ulkoinen paine, mikä tahansa orjuuttava asia tai kahleiden sitoma – ei voi enää hallita arkea.
Tietoisuus ja läsnäolo auttavat meitä tunnistamaan orjuuttavat asiat, mutta Jumala antaa voiman rikkoa ne kokonaan ja kulkea elämässä kevyesti, vapaina ja turvassa.
On voitto. On vapaus. Siksi juhlimme joulua. Meille on syntynyt Vapahtaja, Kristus Herra. Hän vapahtaa ihmisen yhä orjuudesta.
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
