Istun laiturilla ja mietin, minkä viime päivien ajatuksista jakaisin tämän aamun postauksena teille. Aaltojen kantaessa pientä sorsaperhettä hiljaisuus on syvä ja eheä, katkaistuna vain satunnaisella lintujen laululla ja veden lempeällä liplatuksella. Maisema kietoo pysähtymiseen ja hetken ihastelemiseen.
Ja päätän rohkaista sanoillani katkaisemaan kiireen ja elämän suorittamisen. Löytämään tai herättämään uinuvan unelman.
Olemme asuneet yli neljä vuotta Etelä-Espanjassa, jossa elämän mentaliteetti on hyvin erilainen. Sitä ennen asuimme hetken Bosnia-Hertsegovinassa, jossa kelloa ei katsottu. Olen niin ikään irtaantunut suomalaisen yhteiskunnan ajanpuutteesta ja sykityksestä.
Olen myös jo ennen muuttojamme lähtenyt seuraamaan oman sydämeni kutsua. Tehnyt rohkeita siirtoja ja valintoja kuunnellen sisintä.
Suomeen palatessa murheellisena taas katselen ja kuuntelen useiden ihmisten stressaavalta näyttävää arkea.Rentous ja levollisuus uupuu liian monesta päivästä.
Suomalaisen yhteiskunnan nopea rytmi ja tehokas kulttuuri luovat jonkinmoisen illuusion häkin. Vankilan, jonka avainta ei ole itsellä.
Hän, joka rohkeana on itselleen rehellinen, tuntee olevansa odotusten vankina, suorittamisen kahleissa, stressin puristuksessa.
On sisäistä kuormaa, riittämättömyyden tunnetta, väsymyksen kokemusta. Hyvän elämän vaatimukset painavat hartioilla kuin näkymätön taakka, josta ei tunnu pääsevän irti edes lomilla. Eikä sitä ainakaan helpota keskustelut, että alisuoriutuminen voisi olla jatkossa irtsanomisen syy.
Näin ei tulisi olla.
Ja kysyessä , mikä estää luovuuden ja vapauden, on vastauksena työ ja talous.
Rehellinen sydän tunnistaa rajat ja läsnäolon. Aito ihminen osaa sanoillaan priorisoida arjen ja rakastaa juuri tätä hetkeä elämässä. Sitä, mitä saa kokea ja tuntea.
Ja kuitenkin arki on usein ristiriidassa sisimmän tarpeiden, toiveiden, unelmien, kutsun kanssa. Ne täytyy sivuuttaa. Ja sielu nääntyy.
On etsittävä läsnäolon kykyä tietoisuusharjoitteista ja henkisistä valmennuksista. Pyrittävä eri tavoin parantamaan keskittymiskykyä ja stressinhallintaa. Ja sisin ei elvy.
Täällä vallitseva mielentila kuristaa ja kahlitsee elämään arkea, vaikka kaikki on ulkopuolisin hyvin. On työ ja talous.
Tämä harmaana peittävä mielentila kietoo ihmiset kuitenkin tiukkaan kuin näkymätön verkko. Se on pelon ja epävarmuuden tila, jossa ajatukset takertuvat epäilyksiin, epäonnistumisen pelkoon, huoliin ja muiden odotuksiin. Tämä tila sitoo, lamauttaa ja estää ottamasta askelia kohti omia unelmiaan.
Ja ajan kanssa se on alkanut valehtelemaan, että juuri nämä haaveet ja unelmat eivät ole edes tarkoitettu toteutettaviksi. Ne on irroittettu arjesta. Täällä eletään niin kuin odotukset ympärillä ovat.
Ihminen voi olla fyysisesti vapaa, mutta henkisesti vanki. Sen tulisi olla toisin.
“Et pysty nyt. Mitä jos epäonnistutkin?”
“Mitä sitten. Minulla on vain yksi elämä!”
Kun mieli uskaltaa keskustella ja antaa itselleen myötätuntoa, voi unelmien toteuttaminen alkaa – askel kerrallaan.
Unelmat kutsuvat meitä astumaan tuntemattomaan, sinne missä ei ole valmiita polkuja eikä takeita. Rohkeus heittäytyä tyhjän päälle tarkoittaa luottamista siihen, että sydämen ääni kantaa, vaikka maisema olisi epäselvä ja tulevaisuus täynnä kysymysmerkkejä.
Oletko oppinut erottamaan sen kuiskauksen, joka sanoo: ”Astu eteenpäin, kaikki järjestyy.” Se on se voima, joka ei pelkää epävarmuutta, ei epäonnistumista, ei hylätyksi tulemista, vaan näkee mahdollisuuksia siellä, missä järki näkee vain tyhjyyttä.
Se luottaa näkymättömään. Siihen, mikä kannattaa linnun lennon. Ja se saa rohkeuden, joka kantaa sitäkin.
-Olen valmis elämään, kokemaan ja kasvamaan — vaikka pelottaisi. Elämä on nyt!
Rohkeana uskallat katsoa ja nähdä, kuinka olit rakentanut elämäsi muiden kirjoittaman käsikirjoituksen mukaan. Pyyhit pois sen harhan, joka luottaa arjen ulkoisiin kuvioihin ja uskotteluun, että yhteiskunnan rakentamat muodot ja järjestykset tukisivat sydämesi unelmaa.
Pelottomuus tietää, että todellinen vapaus löytyy vasta, kun uskaltaa kirjoittaa oma tarina. Se tarina, joka kertoo aidosta intohimosta ja sydämen kutsusta.
Millainen on merkitykselliseltä kuulostava elämä? Se sydämestä kumpuava. Jossa jalat ovat mullassa ja pää pilvissä. Joka kohtaa oman ja maailman tarpeet.
Tänään haluan rohkaista sinua kuuntelemaan tuota ääntä. Tee joka päivä jotain pientä, joka vie sinua lähemmäs unelmaa.
Ole urhea. Ole Rakastava.
Sillä se tarkoittaa uhrauksia ja tyhjentämistä. Se merkitsee myös monesta luopumista. Sillä täyteen astiaan ei voi kaataa.
Tuuli kantaa pienen siemenen uuteen maahan. Uuteen mahdollisuuteen.
Se kulkee matkan tietämättä mihin päätyy. Ja silti se etenee luonnollisesti, kevyesti, vapaasti.
Elä sinäkin tuulen kantamana, ilman suorittamista. Luottaen.
- Hiljentyminen ja levollisuus
- Ihmissuhteet ja rajat
- Luovuuden ilo
- Tietoisuus ja voima
- Toivo ja elämänjano
- Tunnemaailman tasapaino
- Unelmat ja ihmeet
